Työelämässä navigoiminen vaatii ja kehittää työelämätaitoja. Menestyminen tai pärjääminen ei ole kiinni ainoastaan ammattitaidosta ja osaamisesta vaan laajemmin psykososiaalisista taidoista.
Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan taidot vahvistuvat yhteistyössä ja itseään haastamalla myös epämukavuusalueille. 2020-luvun tieto- ja asiantuntijatyö on entistä nopeampaa ja paikkariippumattomampaa, mikä on lisännyt työelämätaitojen pakkiin uusia edellytyksiä. Työssä tulee samaan aikaan olla sekä reaktiivinen että palautumiskykyinen. Tulevaisuudentutkijat korostavat muun muassa ongelmanratkaisutaitoja ja kokonaisuuksien hahmottamisen merkitystä enenevässä määrin tulevaisuuden työelämässä (HS, 22.1.2023).
Mistä työelämätaidot sitten rakentuvat?
Sekä tulevaisuuden- että työelämän tutkimusta yhteen soveltaen työelämätaitojen neljä vankkaa kulmakiveä ovat:
- Itsensä johtaminen on nykytyöelämän ykköstrendejä. Kuinka priorisoida, rajata, delegoida ja ottaa vastuuta omasta työstä? Nämä kyvyt punnitaan arkitasolla jatkuvasti ja niiden toteutumattomuus näkyy suoraan omassa työhyvinvoinnissa. Työntekijä, jonka rajat paukkuvat jatkuvasti, uupuu ennen pitkää. Sisäisen johtajuuden taitoja voi harjoitella yrittämällä ja erehtymällä, ja yrittämällä uudelleen. Lisäksi tukeutumalla ammattimaiseen työnohjaukseen tai vaikkapa Auntie-ammattilaisen tukeen.
- Asiantuntija-ja ihmistaidot kattavat paitsi työn sisällöllisen hallinnan ja itsensä kehittämisen sekä uuden oppimisen, myös ajan hermolla olemisen ja verkostoitumisen taidot. Oman alansa asiantuntijaksi kasvetaan rakentamalla koulutuksen ja työkokemuksen päälle. Hyvä asiantuntija oppii virheistä, ja on utelias uusille mahdollisuuksille ja innovaatioille. Työelämä altistaa ottamaan jatkuvan kasvun ja oppimisen asenteen. Tällöin työelämän muutoksissakin on piirun helpompi luovia. Ihmistaidot pitävät sisällään tunneälyn, empatian, kyvyn lukea tilanteita ja kokonaisvaltaiset yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot.
- Resilienssi on omaa henkistä kantokykyä. Työelämä tarjoilee ajoin kuormittavampia jaksoja ja oma resilienssi määrittelee paljon, kuinka siitä mennään läpi. Resilienssi on yhdistelmä stressinhallintakeinoja, palautumistapoja, tunnesäätelyä ja muutosahdistuksen sietokykyä. Hyvin resilientinkin työntekijän on kuitenkin hyvä puntaroida, milloin kuormitus on epäinhimillistä ja vaatii tukitoimia. Terve resilienssi on kuitenkin taito, joka vahvistuu itselle sopivan kokoisissa haasteissa.
- Palautumisen taidot on neljäs työelämätaitojen kulmakivi. Kyvyssä palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta mitataan työntekijän pitkän tähtäimen hyvinvointi. Auntie-ammattilaistyöni on valottanut, että kovin usein erehdytään ajattelemaan palautuminen vain työajan ulkopuolella tapahtuvaksi. Työajalla tapahtuva reaaliaikainen palautuminen on aivan liian aliarvioitua. Tosiasiassa mikrotauot, ja omien tarpeiden havaitseminen läpi päivän voivat olla keskeisessä roolissa omaan työhyvinvointiin.
Laadukasta työtä
Opetushallituksen vuonna 2019 julkaisema Osaaminen 2035- raportti valottaa muuttuvan työelämän näkökulmasta, mitkä osaamisen alueet tulevat työelämässä korostumaan. Asiakaslähtöisyyden ja digiosaamisen korostumisen ohessa silmäni kiinnittyvät henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen. Tasapainoinen työarki sisältääkin jopa 40 % ajasta tärkeää, mutta ei-kiireellistä tekemistä, joka sulkee sisäänsä oman osaamisen ja itsensä kehittämisen. Tämä takaa työn laatua, omaa hyvinvointia ja parempia tuloksiakin.
Auntien Leading me -paketti ohjaa työntekijää hahmottamaan, mihin oma työaika menee ja miten edellä mainittuja työelämätaitojen kulmakiviä voisi konkreettisesti omalla kohdalla vahvistaa. Tukeeko oma työyhteisösi ja sen työkulttuuri laadukasta työntekoa, joka sisältää tulevaisuuden merkittävän käyttövoiman: oman osaamisen kehittämisen ja johtamisen?
Myös Auntien Bounce Back -paketti auttaa resilienssin vahvistamisessa. Siinä keskitytään uusien sopeutumiskeinojen löytämiseen, jotta pysyt toimintakykyisenä ja säilytät mielenrauhan myös epävarmuuden keskellä. Keskusteluista Auntie -ammattilaisen kanssa voit saada myös konkreettisia työkaluja ja vinkkejä esimerkiksi muutosten ja vaikeuksien aiheuttaman stressin hallintaan, epävarmuuden sietämiseen ja omien voimavarojesi vahvistamiseen.
Saatat tunnistaa jonkin työelämätaitojesi kulmakiven vahvemmaksi kuin toisen. Omia vahvuuksia kannattaa korostaa ja vaalia töissä. Hyvät neuvottelutaidot tai yhteishengen nostatus ovat kultaakin kalliimpia nimenomaan käyttöönotettuina. Työelämätaidot, jotka puolestaan kaipaavat vahvistusta, ovat myös taatusti niitä, joissa työelämä tulee sinua koulimaan. Joku, jolle on ollut hyvin haastavaa asettaa omia rajojaan ja olla aloitteellinen, voi vahvistua näissä taidoissaan itse työn opettamana tai asiaan tukea hakemalla. Työelämän rakenteet voivat tukea tätä kasvua työpaikalla tiimi- ja kehityskeskusteluin, työnohjauksella, työpsykologin vastaanotolla kuten myös Auntie-ammattilaisen avulla.
Yksi asia on varmaa, taidot karttuvat altistamalla itsensä muutokselle ja uuden oppimiselle.
Lähteet
Osaaminen 2035 – osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus, 2019. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035
Tulevaisuuden töissä. HS, 22.1.2021 https://www.hs.fi/elama/art-2000007754561.html
Tulevaisuuden työelämätaidot – taitoja vai jotain muuta? S.Wennström https://www.linkedin.com/pulse/tulevaisuuden-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4taidot-taitoja-vai-jotain-muuta-wenstr%C3%B6m/
Jaa
Kirjoittaja:
Freia Luminka
Freia on psykologi (PsM) ja kirjoittaja. Hän on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla erilaisissa projekteissa ja vapaaehtoistöissä. 2014-2020 hän työskenteli Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana ja sittemmin itsenäisenä ammatinharjoittajana, verkkovälitteisenä mentorina. Freiaa kiehtoo eritoten ihmisen piilevät voimavarat ja intuitio. Hän on ohjannut satoja asiakkaita kahden kesken ja ryhmissä oman voimansa haltuunottoon.