Se tunne, ettei ole tarpeeksi hyvä työssään on yleistä etenkin nuorten ammattilaisten keskuudessa. Siitä seuraa jäytävä pelko, että itsearvioitu pätemättömyys paljastuu työkavereillekin paikkansa pitäväksi. Pauline Rose Clance ja Suzanne Imes löysivät ja nimesivät tämän ilmiön. Nykyään huijari-ilmiötä kutsutaan useimmiten huijarisyndroomaksi, joka ei ole virallinen diagnoosi. Tunteet ja ajatukset riittämättömyydestä omaan työtehtävään saavat monet ammattilaiset epäilemään itseään.
Mistä nämä ajatukset johtuvat?
Kuten usein ajatuksiin liittyen on mahdotonta selvästi määritellä mistä nämä ajatukset tulevat. Tutkimukset ovat kuitenkin yhdistäneet heikon itsetunnon huijarisyndroomaan. Tämä voi johtua monien ulkoisten ja sisäisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ulkoiset tekijät, kuten syrjintä, ulkopuolelle jätetyksi tuleminen ja menneisyydessä opitut uskomukset voivat olla merkittäviä. Sisäiset tekijät, kuten uskomukset itsestämme lapsuuden ja nuoruuden aikana, sekä omat kokemukset voivat myös olla huijarisyndrooman juurisyitä.
Jos kärsit huijarisyndroomasta, on monia asioita, joita voit tehdä joko itse tai Auntie-ammattilaisen avulla.
Mitä asialle voi tehdä?
Muistuta itseäsi säännöllisesti saavutuksistasi
Huonosta itsetunnosta kärsivät ihmiset näyttävät usein olevan tietoisempia virheistään ja epäonnistumisistaan kuin onnistumisistaan (Emler, 2002). Ajan myötä tämä johtaa vieläkin alhaisempaan itsetuntoon ja vielä useampiin itseään vähätteleviin ajatuksiin. On helpompaa muistaa omat saavutuksemme tuomalla niitä aktiivisesti tietoisuuteemme.
Pidä luetteloa saavutuksistasi vaikka tietyssä tietokoneen kansiossa. Esimerkiksi positiivinen palaute tai muistiinpano henkilökohtaisesta saavutuksesta on hyvä lisätä kansioon. Ajan myötä keräät luetteloon asioita, jotka voivat auttaa sinua pääsemään yli negatiivisista ajatuksista muistuttamalla sinua monista saavutuksistasi.
Uskoudu luotettaville ihmisille
Yksi haitallisimmista tunteista on häpeä (Bateman & Engel, 2018). Häpeä saa meidät pelkäämään kokemuksiemme jakamista, koska pelkäämme sosiaalisia seuraamuksia. Se pitää meidät yksin kamppailemamme asian kanssa, eikä päästä meitä asian yli. Huijarisyndrooman tapauksessa pelko siitä, että muut vahvistavat huolemme saattaa estää meitä jakamasta tunteitamme muiden kanssa.
Tämä on yleistä monille. Itseluottamuksen puutteen kanssa kamppailevat sellaisetkin ihmiset, joista et sitä olisi ikinä arvannut. Jotta voit katkaista tämän häpeän ja pelon kierteen sinun on jaettava kokemuksesi luotettavien ihmisten kanssa. Se voi olla joku sinulle läheinen henkilö, mutta vielä hyödyllisempää on puhua toisen samanlaisessa tilanteessa olevan kanssa. Silloin usein huomaat, että joku muukin kärsii tai on kärsinyt täsmälleen samoista tunteista. Tämä tieto voi olla vahvistus siitä, että nämä tunteet ovat tarpeettomia ja se voi olla ensimmäinen askel eteenpäin.
Etsi roolimalleja
Toinen tapa työstää huijarisyndroomaa on etsiä samaistuttavia henkilöitä, jotka ovat olleet kokeneet samaa kuin sinä ja käyttää heitä roolimalleina. Tilannettasi edustava henkilö voi olla voimakas motivaattori ja auttaa pääsemään eroon riittämättömyyden peloistasi. Hän voi olla esihenkilö työpaikallasi, mutta myös julkisuuden henkilö, jota et henkilökohtaisesti tunne. Etsi henkilö, johon tunnet ÿhteyttä ja kysy itseltäsi "Mitä tämä henkilö tekisi tilanteessani?".
Haasta negatiiviset uskomukset
Tähän on nelivaiheinen prosessi:
1. Tulet tietoiseksi negatiivisesta ajatuksesta. Esimerkiksi: "Olen asemassani vain, koska olin onnekas."
2. Kirjoitat hyödyttömän ajatuksen muistiin, jotta se on helpompi haastaa.
3. Haastat tämän ajatuksen todisteiden avulla. Esimerkiksi: ”Olen saanut enimmäkseen positiivista palautetta työstäni" tai "Tein kovasti töitä saavuttaakseni tähän työhön vaaditun tutkinnon”.
4. Etsit sopivamman version ajatuksesta. Esimerkiksi "Olin onnekas saadessani tämän paikan, mutta työskentelen kovasti ja olen pärjännyt hyvin.”
Tämän työkalun käyttö voi aluksi tuntua hankalalta. Siksi ehdotan, että otat sen esille ammattilaisen kanssa ja pyydät häntä käymään vaiheet läpi kanssasi esimerkkien avulla ennen kuin käytät sitä itse.
Muista, että itseluottamus ei ole sama kuin pätevyys
Huijarisyndrooma liittyy vahvasti itseluottamukseen. Siksi on tärkeää muistaa, että itseluottamus ei ole sama kuin pätevyys. Voit tehdä pelottavia asioita, vaikka et täysin luottaisikaan kykyysi tehdä ne. Usein huomaat, että itseluottamus syntyy tekemällä haastavia asioita. Pelon kohtaaminen, esimerkiksi esittelyn pitämisellä tai uuteen projektiin tarttumisella voivat auttaa kehittämään itseluottamustasi. Kasvamme haastaessamme itsemme. Selvittyäsi haasteesta todennäköisesti huomaat, että kokemasi pelko oli liioiteltua tai jopa tarpeetonta.
Haastavan huijarisyndrooman ja heikon itseluottamuksen työstäminen ei ole helppoa. Sinun ei tarvitse kuitenkaan tehdä sitä yksin. Auntien ammattilaiset voivat opastaa sinut prosessin läpi ja auttaa sinua tavoitteellisesti. Myös monet esihenkilöt kokevat huijarisyndroomaa (toinen vihje siitä, että taitotaso ei usein ole syypää). Paketit Born to Lead, Feeling Down ja Stressed Out voivat auttaa parantamaan itseluottamustasi.
Lähteet:
Bateman, M., & Engel, S. (2018). To shame or not to shame—that is the sanitation question.
Development Policy Review, 36(2), 155–173. https://doi.org/10.1111/dpr.12317
Clance, P. R., Dingman, D., Reviere, S. L., & Stober, D. R. (1995). Impostor Phenomenon in an
Interpersonal/Social Context: Origins and Treatment. Women & Therapy, 16(4), 79–96.
Dingman, Debbara. (1988). The impostor phenomenon and social mobility: You can't go home again.. Dissertation Abstracts International. 49. 2375.
Emler, N. (2002). The costs and causes of low self-esteem. Youth Studies Australia, 21(3), 45–48.
Jaa
Kirjoittaja:
Margaretha Madoures
Margaretha on psykologian kandidaatti ja maisteri sekä rentoutusterapeutti.