Kukapa ei tunnistaisi omaan arkeen silloin tällöin uivaa ”mitä jos”-ajatusta, pienempää tai isompaa. ”Mitä jos en lukinnutkaan ovea”, ”mitä jos lapsilleni sattuu jotain?” , ”entä jos en saakaan sitä työtehtävää”. Ihmisinä olemme ennakoivia ja kognitiivisesti lahjakkaita tiedostamattammekin virittymään erilaisiin elämänkulun vaihtoehtoihin. Se on tarpeellista voidaksemme puntaroida, mihin tarttua ja mihin ei. Kuitenkin jos ”mitäjossista” tuleekin jatkuva vieras, se alkaa kuormittamaan ja uuvuttamaan: huolestumme, vatvomme, ahdistumme, valvomme öitä. Huolien vatvonta muodostaa kehän, jossa asiat kasvavat herkästi suhteettoman suuriksi ja henkilön oma arviointikyky asiassa alkaa pettää. Kuormitus, ylivirittyneisyys omiin huoliin ja uupumus eivät enää sallikaan jäsenneltyä ongelmanratkaisua, vaan irrationaalinen pelko vyöryy ylitse.
Murehditko mennyttä vai tulevaa?
Kysy nämä kysymykset ennen kuin lähdemme ottamaan askeleita ulos huolien vatvomisesta:
- Liittyvätkö junnaavat ajatuksesi menneeseen vai tulevaan? Huolehditko siis jostain, mikä on jo tapahtunut vaiko jostain mikä potentiaalisesti voisi tapahtua?
- Mitä olet tehnyt ratkaistakseni asiaa vs onko se lainkaan omissa käsissäsi?
Toisinaan asiakkaani kuvaavat valtaansa ottaneita huolia täysin kontrolloimattomina ja ylitsekäyvinä. Silloin tarkastelemme, kumpi todella on isompi, sinä vai ajatuksesi. Kun huolet jylläävät isoimmillaan, ihminen harvoin puntaroi toimintansa hyödyllisyyttä. Murehtiminen on voinut rutinoitua tavaksi. Stressaaminen ja murehtiminen voivat tuntua vankilalta, josta ei pääse pakoon: kuin olisi tuomittu sietämään omia negatiivisia ajatuskehiään. Hyvät uutiset kuitenkin ovat, että omaa tunteiden ja ajatusten hallintaa voi opetella ja oppia missä iässä vain. Tiedostamista ja työskentelyä vaatii, ja toisinaan ammattilaisen tukemana, kuten kanssamme Auntiella.
Oletko valmis päästämään irti?
Kun olet valmis tutkimaan reittiä ulos huoliluolasta, voit käyttää apunasi näitä askelmia:
1 Vietä huolihetki – sen sijaan, että koittaisit vältellä tai kieltää huolenaiheesi, otakin niille ikioma hetki. Kirjoita huolesi ylös ja mieti, mitä olet niiden ratkaisemiseksi jo tehnyt. Mieti, mikä todella on realistisesti pahinta, mitä asiassa voi käydä. Mitkä voisivat olla konkreettisia tekoja, jotka veisivät lähemmäs ratkaisua? Ja jos ei ratkaisua, niin ainakin huolettomampaa olemista?
2 Tuo huomiosi läsnäolevaan hetkeen – Niin klisee kuin se lieneekin, niin harvoin juuri käsillä oleva hetki itsessään sisältää dilemman. Asiat ovat useimmiten mielemme kautta tulevassa tai menneessä. Tee hangitys/mindfullnessharjoituksia, jotka tuovat sinut edes toviksi läsnä olevaan hetkeen. Salli itsellesi lupa rentoutua kenties vaikeidenkin haasteiden keskellä.
3 Hyväksy haaste - Tämä ei tarkoita alistumista tai uhriutumista vaan ongelman faktojen aitoa kohtaamista. Osa huolestumista johtuu siitä, että itse ongelmaa vältetään. Mitä sellaista asiaan liittyy, mitä sinun on kenties vaikea hyväksyä?
4 Katso syvemmälle – Mitä huolien alta löytyy? Mitä itsellesi tärkeää asiaa huoli sinulle edustaa? Jos huoli on vaikkapa viikko toisensa jälkeen pelko epäonnistumisesta jossain työtehtävässä, voitko todeta missä olet onnistunut ja miten aiemmin olet ongelmia ratkonut? Huolien takana olevat asiat edustavat usein ydinarvojasi, sitä mikä on sinulle merkitsevää. Toisaalta rehellisyyden nimissä sinun on hyvä tunnustaa itsellesi, mikäli huoliin liittyy aina jokin sama ydinpelko, kuten vaikkapa se miltä näytät toisten silmissä.
5 Tarkista sisäinen puheesi – Mikä ruokkii huoliasi, mikä taas rentouttaa? Tarkista millä ravitset mieltäsi joka päivä. Vietätkö aikaa huolestuneessa seurassa tai seuraat jatkuvasti mediassa aiheita, jotka lisäävät murehtimistasi? Ota tietoisia taukoja, oli se sitten sosiaalisen median uutisvirrasta tai joistain kuormittavista ihmissuhteista. Voit tietoisesti valita huolettomampaa seuraa ja ajanviettoa päiviisi.
6 Luota ratkaisuun – Hyvä lohko ongelmanratkaisua on tieto siitä, että sellainen yleensäkin on mahdollista. Jos et usko ratkaisuun, sitä on mahdoton edes lähestyä. Kaikilta suurilta keksijäneroilta kannattaa ottaa oppia vähintäänkin siinä, että ratkaisut harvoin syntyvät silloin, kun niitä eniten ponnistelee. Asioista irtipääästäminen on kriittisen olennainen taito luovalle ongelmanratkaisulle. ”Juuri nyt en tiedä miten asia ratkeaa, mutta sille on olemassa ratkaisu”.
7 Jaa ajatuksiasi - Olennaisen tärkeää on, ettet jää pyörittelemään huoliajatuksia liian pitkäksi aikaa yksin. Omassa mielessä niillä on tilaa temmeltää ja paisua lumipallon lailla uusiin mittasuhteisiin. Jaa ajatuksiasi ääneen läheisillesi, ilmaise huoltasi ajoissa. Joskus voi huomata, että ääneen sanottuna asiat tulevatkin kuin luonnostaan omaan kokoonsa. Toisille jakaessa on aina myös se hyvä mahdollisuus, että saat asiaan tyystin uusia näkökulmia tai ratkaisuehdotuksia. Milloin vatvominen on jo masennusta? Itseään ja läheisiään on hyvä tarkkailla ja kynnys ammattilaisapuun on pitää matalana.
Auntien Stressed Out-paketti voidaan kohdentaa nimenomaan murehtimisesta vapautumiseen. Ammattilaisen tukemana on helpompi nähdä ja kuulla omat ajatuskehänsä sekä opetella reittejä toisenlaisiin ajatusratoihin. Myös lyhyempi, kahden kerran intensiivipaketti S.O.S. auttaa fokusoidusti nimenomaan pandemia-ajan huolissa ja arjen järjestelyssä.
Elämä on eittämättä yksi iso Mitä Jos, mutta onneksi emme ole sen edessä yksin. Ja onneksi jokaisen ”mitä jos” -ajatuksen kääntöpuolella on aina se tyystin toinenkin lopputulos. Mitä jos juuri nyt et huolehtisikaan?
Jaa
Kirjoittaja:
Freia Luminka
Freia on psykologi (PsM) ja kirjoittaja. Hän on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla erilaisissa projekteissa ja vapaaehtoistöissä. 2014-2020 hän työskenteli Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana ja sittemmin itsenäisenä ammatinharjoittajana, verkkovälitteisenä mentorina. Freiaa kiehtoo eritoten ihmisen piilevät voimavarat ja intuitio. Hän on ohjannut satoja asiakkaita kahden kesken ja ryhmissä oman voimansa haltuunottoon.