Viimeisiin vuosiin on mahtunut paljon kollektiivista poikkeustilaa, joka on aiheuttanut huolta ja ahdistusta. Koronapandemian jälkiaalloissa uutisiin ja verkkokalvoillemme on vyörynyt sota Ukrainassa. Jos oman viresytilan tunnistaminen ja säätely oli tärkeä taito jo ennenkin, nyt se on noussut vielä vahvempaan arvoon. Tarvitsemme arkitasolla joka päivä kykyä tehdä valintoja oman hyvinvointimme eteen. Näillä pienillä arjen valinnoilla viet fokuksen siihen, kuinka optimoit omaa vireystilaa ja jaksamistasi haastavassa tilanteessa:
Pää pinnalle uutistulvasta
Kun kriisi iskee, on peri-inhimillistä haluta pysyä ajantasalla. Omaa feediä ja uutisvirtaa päivittämällä saa hetkellisen hallinnantunteen ja olon tilanteen tasalla olemisesta. Tämä ei kuitenkaan useimmiten edistä hyvinvointia vaan päinvastoin.
Kriisien aikainen viestintä on koukuttavaa ja vie helposti mennessään. Aseta itsellesi tarvittaessa uutissovelluksiin tai sosiaaliseen mediaan aikarajat (joita saa puhelimen asetuksista ”Digitaalinen hyvinvointi” tms). Vaikka olisit linjoilta päivittäin tyystin poissa, maailma jatkaa menoaan ja tärkeimmät asiat lopulta tavoittavat sinut. Maailma ei siis kaadu, vaikka säännöstelisit medioiden seuraamista isostikin.
Maailmantuska tuntuu paitsi empatiana myös taakkana. On tärkeää tunnistaa asiat, missä kokee voivansa konkreettisesti tukea ja auttaa jollain tavalla, ja milloin on olennaisempaa pitää oman elämän pyörät pyörimässä.
Paluu omaan kehoon ja tähän hetkeen
Huolimieli vie sinut aina pois tästä hetkestä. Kriisin ja uutisoinnin synnyttämä huoli ja ahdistus voi kummuta monista sisäistä turvallisuutta huojuttavista asioista. Kun koemme oman turvallisuuden tunteemme järkkyvän, sympaattinen hermostomme aktivoituu ja vie kehoamme ylivireystilaan. Ylivireystilassa olemme valppaana ja virittyneitä uhalle. Tämä on ollut historiassamme välttämätön taipumus ja kyky asettua ”taistele-tai-pakene” -tilaan ulkoisten vaarojen varalle. Nykyihminen saavuttaa saman valmiustilan vähemmästäkin. Viritymme sisäisesti ’pahimpaan’, mikä syö omia muuhun käytettävissä olevia voimavarojamme. Ylivireystilassa mieli käy kierroksilla ja on vaikea rentoutua, vaikka siihen olisi tilaisuus. Uni voi häiriintyä ja kehossa voi ilmetä särkyjä.
Huomioi, missä tunnet jännityksiä tai oletko herkästi hermostunut? Moni ohittaa kehon tarpeita huomaamattaan. Keho on kuitenkin viisas, ja viestii, milloin on aika painaa jarrua ja ottaa lepoa. Kuuntele sitä.
Omaan kehoon ja läsnäolevaan hetkeen säännöllisesti palaamalla voi optimoida omaa vireystilaansa ja palauttaa sisäistä turvaansa. ”Entä jos”- skenaariot ruokkivat huolimieltä ja sinkoavat mielen taas ulos läsnäolevasta hetkestä.
Palaa aina uudelleen siihen missä olet, juuri nyt.
Miten voit, juuri nyt?
Hengitä syvään, kosketa, ole läsnä itsellesi ja läheisillesi.
Tee asioita, jotka tuottavat itsellesi hyvää mieltä.
Tilaa tavalliselle
Sinulla on lupa ja oikeus säädellä myös ympäristösi viestintää. Jos keskustelut lipeävät mielestäsi liian usein sotaan tai muuhun kriisiin ja sisältävät paljon spekulaatioita, jotka lisäävät stressiäsi ja yliviritystä, voit ilmaista tämän keskustelukumppaneillesi. On täysin ok suunnata keskustelua myös muihin asioihin. Joskus ylivirittyneenä tietynlaiset yliviritystä tukevat maneerit automatisoituvat: ruminaatio (asioiden märehtiminen) ja negatiiviset ajatuskehät ovat ylivireyttä ylläpitäviä toimintoja. Voit olla kuitenkin itse kehän aktiivinen keskeyttäjä vain tietoisesti valitsemalla keskittyä välillä muihin asioihin.
Kriisiajan yliviritykseen voi kuulua myös syyllisyyden tunteet omasta hyväosaisuudesta. Tunnista, mihin voit vaikuttaa ja mihin et. On tärkeää pitää kiinni omista rutiineista ja hyvinvointia tukevista kontakteista ja harrastuksista. Niillä tuet parasympaattisen, rauhoittavan hermostosi uudelleen käynnistymistä.
Kaiken läpäisee toivo
Mikä ylläpitää sinulle toivoa? Arjen pienet, yksinkertaiset asiat; ystävän soitto, lapsen nauru, avustusjärjestöjen toiminta, hyvät eleet. Etsi kiitollisuuden hetkiä ja havaitse hyvää. Silloin kun kollektiivinen kriisi koettelee, arjen pienien kiitollisuuden aiheiden löytämisellä on henkilökohtaisen jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin kannalta eniten merkitystä. Elämämme on lopulta vain osaltaan tapahtumia ja isommalta osaltaan sitä, kuinka niihin suhtaudumme.
Anna toivolle mahdollisuus.
Mitä hyvää voit suoda ja tehdä omassa arjessasi tällä viikolla?
Vaikeista tunteista on hyvä puhua
Kriisi herättää aina kokonaisen skaalan tunteita, joiden kohtaaminen on tärkeää. Huolestuminen, ahdistuneisuus ja pelot ovat osa ihmisen luontaista reagointia kriisitilanteissa. Jos kuvatut konstit ja läheisten kanssa tunteiden tuulettaminen eivät auta, niitä on hyvä päästä purkamaan myös mielen ammattilaisten kanssa Auntie-paketissa, kuten S.O.S.
Lisäksi valtakunnalliset kriisipuhelimet palvelevat matalalla kynnyksellä. Kuuntele itseäsi ja tiedät, mitä tarvitset, tärkeintä ettei omien huoltensa kanssa jää yksin.
Jaa
Kirjoittaja:
Freia Luminka
Freia on psykologi (PsM) ja kirjoittaja. Hän on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla erilaisissa projekteissa ja vapaaehtoistöissä. 2014-2020 hän työskenteli Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana ja sittemmin itsenäisenä ammatinharjoittajana, verkkovälitteisenä mentorina. Freiaa kiehtoo eritoten ihmisen piilevät voimavarat ja intuitio. Hän on ohjannut satoja asiakkaita kahden kesken ja ryhmissä oman voimansa haltuunottoon.