Kahdeksan vinkkiä omien älylaitteiden hallintaan työssä ja kotona.
Milleniaalien sukupolvi, eli nykyiset 18-35-vuotiaat ovat ensimmäinen sukupolvi, jotka ovat varttuneet tiiviisti sosiaalisen median ja älylaitteiden siivittäminä. Niin paljon kuin globaali reaaliaikainen verkostoituminen onkin mahdollistanut, on se myös enenevässä määrin alleviivannut omat haasteensa. Nuoret aikuiset voivat entistä huonommin tai ainakin hakeutuvat hoitoon enenevässä määrin, työ- ja opiskeluelämän aikaiset burnoutit lisääntyvät ja ajan hermolla olemisen paine kasvaa. Omaan sosiaalisen median ja älylaitteiden käyttöön on hyvä tietoisesti kiinnittää huomiota, sillä siitä tulee helposti niin automatisoitunutta, ettei sen vaikutuksia ole enää helppo tunnistaa.
Miten sometus vaikuttaa
Myönteiselle puolelle kilisee sosiaalisen median etuina mahdollisuus verkostoitua vertaisryhmien kanssa, joiden löytäminen ilman virtuaaliyhteyttä olisi haastavampaa tai jopa mahdotonta. Sosiaalinen media tiedon välittäjänä on myös omaa luokkaansa: mahdollisuus löytää vaikkapa itselle sopivia rentoutusharjoituksia tai harrasteryhmiä nopeutuu huomattavasti. Kaikki on klikkauksen päässä. Vaan sama ihanuus on samalla myös sosiaalisen median suurin varjo. Jatkuvan infovirran edessä uupuu huomaamatta. Sosiaalisen median (epärealistiseksi) filtteröity ja tuunattu sisältö herättää seuraajissa kateuden, huonommuuden tai epäonnistumisen tunteita. Toisten elämä projisoituu eteen täydellisenä ja onnistuneena. Paradoksaalisesti sosiaalinen media on siis omalta osaltaan lisännyt ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia.
2018 Body Image-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin selfieiden ottamisen ja postaamisen vaikutuksia nuorten naisten mielialaan. Riippumatta siitä, oliko kuvat tuunattuja tai ei, postaajien hyvinvointi, itseluottamus ja oman viehättävyyden arviointi laskivat. Elämme näiden vaikutusten virrassa puolihuomaamatta joka päivä.
Somen varjoissa lymyilee myös nettikiusaamisen ja somevihan monet muodot. Keskittymiskykyä se pirstaloi niin töissä, opinnoissa kuin vapaa-ajalla. Palataan vanhaan sanontaan: ”hyvä renki, mutta huono isäntä”. Niin kauan kuin sosiaalinen media pysyy valjastettuna omiin intresseihin arjenhallintaa horjuttamattomalla tavalla, se voi toimia hyödyksesi. Mutta jos se sanelee sinulle, mihin ehdit tai mitä koet, on aika tutkia oman digiajan hallintaa. Sillä kyllä, viime kädessä se on valinta.
Moni nuori aikuinen kokee fomoa (fear of missing out) somen käytön vähentämisestä. Ulkopuolelle jäämisen tunteet voivat kalvaa ja velvoittaa pysymään linjoilla. Samaan aikaan sosiaalisen median yhteisöistä on kasvanut työelämässäkin välttämättömäksi koettu työkalu tiedonhakuun ja verkostoitumiseen, jonka käytöstä ei koe voivansa tinkiä. Useimmiten on kuitenkin mahdollista uudelleen tarkastella omaa somekäyttöä.
Tsekkaa nämä 8 arkista käytännön konstia oman digiajan hallintaan:
- Sammuta ilmoitukset, äänet ja puhelimen värinä. Lue uudet viestit vain silloin kun sinulla todella on siihen aikaa ja energiaa.
- Siirrä sosiaalisen median sovellukset puhelimen kauimmaiselle näytölle, jotta niiden avaaminen vaatii ensin näytön vierittämistä oikealle.
- Aseta aikaraja sosiaalisen median sovelluksille: kun aika on kulunut, et voi avata sovellusta ennen seuraavaa päivää.
- Selvitä, kuinka paljon aikaa vietät puhelimellasi, ja kysy itseltäsi, onko se liikaa. Jos on, yritä miettiä tärkeitä asioita elämässäsi: työ, opiskelu, ystävät, perhe, harrastukset, taidot jne. Mieti, miten voisit lisätä aikaa näiden asioiden parissa sen sijaan, että vietät aikaa sosiaalisessa mediassa.
- Päätä latauspaikka puhelimellesi kotona ja tee siitä epämukava: lyhyt latausjohto, ei tuoleja ympärillä, paikka, jossa et muuten vietä aikaa. Aseta itsellesi sääntö, että puhelimesi on pysyttävä latauspaikalla aina kun olet kotona.
- Poista sosiaalisen median sovellukset puhelimestasi ja käytä niistä vain työpöytäversioita tietokoneellasi.
- Käytä puhelintasi vain puheluihin ja viesteihin. Korvaa välttämättömät sovellukset tavallisella herätyskellolla, muistikirjalla, taskukalenterilla jne.
- Kun mahdollista, pidä päivän tai parin digipaasto.
Käytä luovuuttasi ja yhdistele näitä toimia haluamallasi tavalla. (Sovellettu Somerajaton-hanke, Sosped-säätiö)
Sosiaalinen media ravitsee palkitsemisjärjestelmäämme: on osoitettu, että pelkästään verkkoyhteisöpalvelun merkkiäänet voivat riittää aktivoimaan aivojen mielihyvähormonien kuten dopamiinin erityksen. On oma tehtävämme auttaa itseämme tunnistamaan sen koukut ja valitsemaan toisin. Eri tutkimusten valossa uni- ja keskittymishaasteet ovat yhteydessä ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön. Oman sosiaalisen median käytön vaikutukset tunnistaa kenties parhaiten, kun kokeilee mainittua kahdeksatta vinkkiä: täyttä taukoa. Mikä maailmassasi on silloin toisin? Tauon jälkeen on helpompaa uudelleen muovata some-rutiinejaan; isännästä takaisin rengiksi.
Lähteitä:
https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/
Mills, Musto, Williams & Tiggerman: ”Selfie” harm: Effects on mood and body image on young women (Body Image, vol 27/2018, 86-92) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1740144517305326#
Somerajaton-hanke: Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja some-riippuvuuus (Sosped -säätiö) https://sosped.fi/sdm_downloads/someriippuvuuskatsaus/
Jaa
Kirjoittaja:
Freia Luminka
Freia on psykologi (PsM) ja kirjoittaja. Hän on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla erilaisissa projekteissa ja vapaaehtoistöissä. 2014-2020 hän työskenteli Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana ja sittemmin itsenäisenä ammatinharjoittajana, verkkovälitteisenä mentorina. Freiaa kiehtoo eritoten ihmisen piilevät voimavarat ja intuitio. Hän on ohjannut satoja asiakkaita kahden kesken ja ryhmissä oman voimansa haltuunottoon.