Vastoinkäymisten kohtaaminen ja resilienssi – miten resilienssiä voi vahvistaa?

Kaikki me kohtaamme erilaisia vastoinkäymisiä elämämme aikana. Kohtaamme niin pieniä arjen vastoinkäymisiä kuin suurempiakin elämänmuutoksia ja -kriisejä. Esimerkiksi juuri nyt kriisien keskellä meiltä kaikilta on vaadittu resilienssiä. Resilienssin ajatellaan vaikuttavan merkittävästi siihen, kuinka terveinä ja hyvinvoivina selviämme näistä vastoinkäymisistä. Resilienssillä tarkoitetaankin kykyä sopeutua vastoinkäymisiin ja palautua niistä.

Vastoinkäymisissä ja elämänmuutoksissa selviytyminen voi onnistua joillain elämän osa-alueilla paremmin kuin toisilla, esimerkiksi työssäkäynti voi onnistua, mutta sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ei onnistu kuten aiemmin. Tämä onkin hyvä muistaa läheistemme suhteen: jaksamisessa voi olla paljonkin haastetta vaikka henkilö pystyisi käymään aivan hyvin töissä.

 Resilienssillä ei tarkoiteta tunteiden tukahdutusta tai kieltämistä – vastoinkäymiset tuntuvat meillä kaikilla ja niinhän sen kuuluukin olla. Tunteiden tukahdutus onkin itse asiassa haitallista meille. Resilienssi ei myöskään ole pakkopositiivisuutta tai sitä, että ajattelisi vastoinkäymisten olevan vain hyviä. Eihän näin tietenkään ole, vaan kamaliltahan ne tuntuvat ja aiheuttavat ikäviä asioita, mutta resilienssi auttaa meitä kestämään iskuja paremmin ja säilyttämään toimintakykymme haasteidenkin edessä sekä toipumaan vaikeista tilanteista. Resilienssi ei tarkoita sitä, että tulisi selvitä yksin tai että tulisi kestää mitä vain. Ei siis ole hyvä vain purra hammasta ja loputtomasti sinnitellä, eikä kukaan meistä siihen loputtomasti pystykään. Kaikkien ihmisten kestämisessä ja jaksamisessa rajansa, ja tätä rajaa ei kannata lähteä ylittämään.

Miten resilienssiä voi vahvistaa?

Ihana uutinen on se, että resilienssi ei ole ihmisen kiinteä, muuttumaton ominaisuus vaan se on kykyalue, jota jokainen voi kehittää ja harjoittaa. Resilienssin pohjana ovat geneettiset ja biologiset ominaisuudet, osa meistä on esimerkiksi biologisen pohjamme vuoksi herkempiä näkemään asioita uhkina kuin toiset. Lisäksi lapsuuden kokemuksemme ja muut aiemmat kokemuksemme sekä kokemamme vastoinkäymiset vaikuttavat resilienssiin. Kuitenkin näitä tärkeämpää on se, että voimme vahvistaa resilienssiämme eikä vahvistaminen ikinä ole liian myöhäistä. Ilmiön laajuuden vuoksi myös keinoja resilienssin vahvistamiseen on paljon.

8 hyvää keinoa resilienssin vahvistamiseksi

1. Hyvinvointi

Hyvinvointi luo jaksamisen pohjan ja tarjoaa voimat vastoinkäymisten kohtaamiseen. Hyvinvoinnin peruspalikat kuten ruoka, uni ja lepo, liikunta, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen ovatkin siis myös resilienssin peruspalikoita. Muista siis vaalia itseäsi ja hyvinvointiasi sekä tukea palautumistasi.

2. Itsetuntemus

Keskeistä resilienssin vahvistamisessa on itsetuntemuksen lisääminen. Selviämme vastoinkäymisistä paremmin, kun tiedämme, millaiset keinot itsellemme toimivat, miten reagoimme ja miten auttaa itseänsä jaksamaan. Millaisia tulkintoja teen ympäristöstäni? Mitä ajattelen ja tunnen vastoinkäymisissä? Miten reagoin omiin tunteisiin? Mitkä keinot ovat auttaneet minua kestämään ja palautumaan aiemmissa vastoinkäymisissä? Millaiset aiemmin tekemäni asiat ovat olleet haitallisia tilanteen kannalta?  Millaisia voimavaroja minulla on? Itsetuntemuksen myötä voimme myös vahvistaa stressinsäätelykeinojamme ja palautumistamme.

3. Joustava ajattelu

Ajattelun sopeuttaminen sekä ajatusmallien ja näkökulmien vaihtamisen opettelu vahvistavat resilienssiä. Voimme harjoitella näkemään vaihtoehtoja erilaisissa tilanteissa, ottamaan tilanteissa toisen ihmisen näkökulman sekä tarkastelemaan vastoinkäymisiä ja uhkia myös mahdollisuuksien ja merkitysten luomisen näkökulmasta. Näillä keinoilla lisäämme myös pystyvyyden kokemustamme ja vaihtoehtoisia toimintatapojamme.

4. Myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja optimismi

Yleinen myönteinen suhtautuminen tulevaan ja optimismi vahvistavat sopeutumistamme ja palautumistamme vastoinkäymisistä sekä auttavat selviämään vaikeidenkin tunteiden kanssa. Nämäkin ovat taitoja, joita voi harjoitella. Mitä hyvää tänään tapahtui? Mitä hyviä asioita on tulossa? Mikä voisi olla jokin virkistävä, valoa ja jaksamista tuova asia? Myös sillä, miten uskomme selviävämme asiasta, on merkitystä todelliselle kestävyydelle ja palautumiselle.

5. Ongelmanratkaisukeinot

Tehokkaat ongelmanratkaisukeinot auttavat vaikeissa tilanteissa, sillä silloin ongelmanratkaisu ei vie yhtä paljon energiaa eikä ole yhtä kuormittavaa kuin ongelmanratkaisukeinojen puuttuessa.

6. Sen erottelu, voiko tilanteeseen vaikuttaa vai ei

Tätäkin on syytä harjoitella! Voimme harjoitella tätä taitoa ihan arkipäiväisiä asioita tarkastelemalla. Voinko vaikuttaa siihen, mitä joku todella ajattelee minusta? Voinko vaikuttaa siihen, miten käyttäydyn häntä kohtaan? Voinko vaikuttaa siihen, millainen sää on? Kun osaamme erotella sitä, voimmeko vaikuttaa tilanteeseen, meidän on helpompi päättää hyödynnämmekö ongelmanratkaisukeinojamme vai keskitymmekö hyväksymiseen ja tilanteessa jaksamiseen.

7. Omiin ajatuksiimme ja tunteisiimme suhtautuminen sekä hyväksyntä

Sillä, miten suhtaudumme ja reagoimme ajatuksiimme ja tunteisiimme on suuri merkitys. Usein emme huomaa ajatustemme ja totuuksien eroa. Meillä on taipumus uskoa omia ajatuksiamme, ja siitä, mitä ajattelemme, tulee helposti todellisuutemme. Nähdessämme ne totuuksina (kuten ajatus ”en ikinä selviä tästä”) negatiiviset ajatukset todella vievät voimia ja voivat herättää negatiivisten tunteiden myrskyn. Kun opimme ottamaan etäisyyttä ajatuksiimme ja eriyttämään niitä, voimme myös vaikeissa hetkissä tunnistaa ajatusten olevan vain ajatuksia sen sijaan, että ne olisivat totuuksia. 

Usein suhtaudumme negatiivisiin ajatuksiimme ja tunteisiimme uusilla negatiivisilla tunteilla ja ajatuksilla. Esimerkiksi ahdistuksen tunne herättää meissä usein lisää ahdistusta ja yritämme kaikin keinoin mielen sisäisellä ponnistelulla päästä ahdistuksesta eroon – turhaan. Sen sijaan ahdistus usein vain lisääntyy tällaisessa tilanteessa. Tai yritänkö vältellä ja tukahduttaa ajatuksiani ja tunteitani? Tällaisen sijaan tulisikin kehittää hyväksyvää suhtautumista omia ajatuksia ja tunteita kohtaan. Hyväksyvää suhtautumista voimme kehittää esimerkiksi tietoisen läsnäolon harjoitteilla.

Hyväksyvää suhtautumista voi kehittää myös ulkoisia asioita ja vastoinkäymisiä kohtaan. Jos emme voi vaikuttaa tilanteeseen, meidän kannattaa hyväksyä tilanne – aivan oman jaksamisemme vuoksi. Mielensisäinen vastaantaistelu ja puristaminen kuluttaa meitä eikä poista vastoinkäymistä.

8. Stressinsäätely- ja tunnetaidot

Kahdeksantena osa-alueena nostan esille stressinsäätely- ja tunnetaidot. Näiden kehittäminen ja tukeminen auttavat meitä vastoinkäymisiä kohdatessamme. Tämä on laaja kirjo erilaisia taitoja, kuten tunteiden tunnistaminen, hyväksyntä ja rentoutumiskeinot.

Lopuksi

Keinoja resilienssin vahvistamiseen on siis paljon, eikä ole tarkoitus, että näitä kaikkia tulisi tai kannattaisi alkaa heti harjoitella ja vahvistaa – ei todellakaan. Mutta jos vahvistaa jotain aluetta, sillä on jo vaikutuksia. Ja keinoja on meillä monia! Näitä keinoja ja taitoja voit harjoitella itsenäisesti tai ammattilaisen kanssa, esimerkiksi Auntien Stressed Out ja Feeling Down -pakettien avulla.

Auntien Stressed Out -paketista saat työkaluja ja apua arkeesi riippumatta siitä, onko pääasiallinen stressin aiheuttajasi työkuorma, työpaikan ihmissuhteet, parisuhde, ruuhkavuodet vai taloudellinen tilanne.

Auntien Feeling Down -paketi autaa. Mitä aikaisemmin havahdut ajatuksiisi ja ryhdyt toimiin, sitä nopeammin laivasi kääntyy taas parempaan suuntaan. Oman olon tarkastelu auttaa aina, ja kun henkilökohtaisien sessioiden lisäksi saat pohdittavaa harjoitusten muodossa myös sessoiden välillä, pääset nopeasti eteenpäin.