Kalenterissa lukee isoin kirjaimin kaksi tuntia tietyn työn tekemiselle tai vaikka suunnittelutöille. Tulee puhelua, viestiä, ja word-tiedosto tuijottaa yhä vaan tyhjänä takaisin eikä kasa pienene. No, jos vaikka huomenna sitten!
Prokrastinaatio, vitkuttelu, aloittamisen lykkääminen on hyvin tunnistettu ilmiö niin työntekijöiden - tyypillisimmin tietotyöläisten - kuin opiskelijoiden arjessa. Siitä huolimatta vitkastelija saa (tai useimmiten antaa itse itselleen) helposti laiskan leiman. Laiskuudesta vitkastelussa kuitenkin on harvoin kyse. Psykologisesti ilmiön takaa löytyy usein paljon syvemmät teemat: häpeää, epäonnistumisen pelkoa, riittämättömyyden ja aikaansaamattomuuden tunteita (Riekki, 2020).
Loppu arkea häiritsevälle vitkastelulle
Viivyttely ja lykkääminen ovat inhimillisiä asioita; teemme kaikki sitä toisinaan. Ohimenevänä, satunnaisena ilmiönä se ei välttämättä vielä häiritse arkea - jotkin asiat vain ottavat enemmän aikaa startatakseen ja toteutuakseen. Kun sen sijaan puhutaan arkea häiritsevästä prokrastinaatiosta, tekemättä jättäminen ahdistaa ja vaivaa mieltä. Silloin jokin tehtävä tai projekti on siirtynyt ei vain päiviä, vaan viikkoja tai jopa kuukausia. Tilanteesta tulee helposti noidankehä: jos et saa tänään aikaiseksi, ahdistuksen, epäonnistumisen ja häpeän tunteet kasvavat. Nämä puolestaan kasvattavat entisestään kynnystä ryhtyä toimeen.
Kun omalle vitkastelulleen haluaa tehdä lopun, on syytä kysyä itseltään seuraavat neljä kysymystä:
1. MOTIVAATIO: Mikä sinua motivoi? Kenelle teet tätä, miksi?Mikäli huomaat, että viivyttely johtuu motivaation puutteesta, on tärkeää tarkistaa, sotiiko työtehtäväsi arvojasi vastaan? Oletko sitoutunut tekemään jotakin, mihin et itse asiassa usko ja minkä takana et voi seistä? Aloittaaksesi on haluttava aloittaa.
2. RESURSSIT: Onko sinulla tehtävän edellyttämät resurssit?
Mikäli huomaat, että tehtävä ei vastaa osaamistasi tai tarvitset siihen tukea, mieti ketä voit asiassa konsultoida? Kuka on jo toteuttanut jotain vastaavaa ja voisi olla avuksesi? Älä epäröi kysyä apua tai näyttää keskeneräisyyttä. Tuen saaminen projektin alkuun voi muuttaa koko työnteon suuntaa myönteisellä tavalla.
3. TAVOITTEET: Oletko pilkkonut tehtävän tarpeeksi pieniin askelmiin?
Kukaan ei kirjoita koko gradua kerralla tai saa isoa työhanketta maaliin suitsait. Jollei tehtävää pilko osatavoitteisiin ja helpommin lähestyttäviin askelmiin, siihen on mahdotonta päästä käsiksi. Silloin sen käyntiin laittaminen on jotain tavoittamatonta ja vaikeaa. Tehtävän purku pienempiin steppeihin laskee aloittamiskynnystä huomattavasti.
4. PELOT: Oletko liian kriittinen itsellesi?Tunnistatko vahvaa itsekritiikkiä, täydellisyyden tavoittelua tai epäonnistumisen pelkoa, joka saa jäämään lähtötelineisiin? Starttiin, oli tehtävä mikä hyvänsä, tarvitaan kaiken edellä mainitun lisäksi uskoa ja luottamusta, että sinusta on siihen. Että juuri sinä voit antaa ajatuksesi asiaan ja sillä on merkitystä. Kukaan ei ole seppä syntyessään, annathan siis itsellesi armoa!
Itsensä johtaminen taidot
Aloittamishaasteet ovat yleisimpiä tietotyöläisten luovaa ajattelua vaativissa suunnittelutöissä. Informaatioähkyinen aikamme tuottaa luovalle työlle lukuisia keskeytyksiä ja pirstaloitunutta työnkuvaa. Siksi itsensä johtamisen taidot ovat nousseet valtavaan merkitykseen: aikaansaamiseksi on kalenteroitava myös omat suunnittelutyöt. Luova suunnittelu ei tapahdu kiireessä ja puristuksessa, vaan pyytää tilaa ja asiaan palaamista. Priorisointi ja itsensä johtaminen ovat siis elintärkeät seuralaiset viivyttelijälle.
Jos prokrastinointi tuottaa säännöllisiä arjenhallinnan haasteita, on hyvä kääntyä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi Auntien Leading Me-paketti auttaa hahmottamaan omat ajankäytön sudenkuopat sekä vahvistaa omia itsensä johtamisen taitoja arjen tasolla. Emme ole tapojemme orjia, vaan uudet työtavat ovat opittavissa. Vaikka jokin tehtävä olisi tuntunut ylivoimaiselta pitkäänkin, ammattilaisen uudet näkökulmat ja keskusteluiden kautta vahvistuva itseymmärrys voivat avittaa tekemisen uuteen käyntiin. Mikäli oman aikaansaamattomuuden taustalle tunnistaa mielenterveydellisiä haasteita, kuten masennusta tai syvää ahdistusta, on tärkeää kääntyä työterveydenhuollon puoleen.
Aloittaminen on aina askel tuntemattomaan. Omaa etenemistä voi tukea palkitsemalla omaa edistystä, niitä pienimpiäkin askeleita. Toiselle palkinto on kahvitauko hyvässä seurassa ja toiselle vapaapäivä homman valmistuttua. Etätyössä on myös arvokasta, ettei jää painimaan missionsa kanssa yksin. Tavoitteiden jakaminen toisille luo hyvää positiivista painetta edistää asiaa.
Suurin paradoksi on, että lisää luottamusta saa vain yrittämällä, erehtymällä ja yrittämällä uudestaan.
Luota itseesi, vain aloittamalla voi onnistua.
Lisää aiheesta:
Paju, S. & Riekki, T. (2020), Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas
Jaa
Kirjoittaja:
Freia Luminka
Freia on psykologi (PsM) ja kirjoittaja. Hän on viettänyt pitkiä aikoja ulkomailla erilaisissa projekteissa ja vapaaehtoistöissä. 2014-2020 hän työskenteli Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijana ja sittemmin itsenäisenä ammatinharjoittajana, verkkovälitteisenä mentorina. Freiaa kiehtoo eritoten ihmisen piilevät voimavarat ja intuitio. Hän on ohjannut satoja asiakkaita kahden kesken ja ryhmissä oman voimansa haltuunottoon.