Työ ja mielenterveys: onko ongelma suurentunut vai ratkaisumme vanhentuneet?

Mielenterveys on noussut viime vuosina merkittäväksi puheenaiheeksi työelämässä. Työterveyden vastaanotoilla keskustellaan yhä useammin stressistä, ahdistuksesta ja jaksamisen haasteista. Samaan aikaan mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat kasvaneet huomattavasti. Mutta onko kyse mielenterveyden kriisistä vai voisimmeko tarkastella ratkaisujamme uudella tavalla?

Muuttuva työelämä haastaa hyvinvointia

Työelämä on jatkuvassa murroksessa. Digitalisaatio, kasvavat työvaatimukset ja jatkuvat keskeytykset kuormittavat työntekijöitä enemmän kuin koskaan. Epävarmuus ympärillämme on myös kasvanut. Tämä kaikki voi johtaa pitkittyneeseen stressiin, uupumukseen ja lopulta työkyvyn heikkenemiseen.

Varsinkin alkuvaiheessa, kun haasteet ilmenevät huonotuulisuutena työpäivän jälkeen tai asenteen kyynistymisenä, harva tunnistaa nämä uupumisen ensimmäisinä merkkeinä ja kokee luontevaksi hakeutua terveydenhuollon piiriin. Huoli diagnoosin vaikutuksesta työuraan tai avun saatavuuden hitaus voi siirtää tuen hakemista liian pitkälle. Kun ongelmiin reagoidaan vasta kriisin hetkellä, ratkaisuvaihtoehdot ovat usein myös rajalliset.

Stigma mielenterveyshaasteiden ympärillä on yhä läsnä. Vaikka avoimuus on lisääntynyt, monelle kynnys hakea apua on edelleen korkea. Työterveyshuollon koetaan olevan osa työnantajan järjestelmää, mikä voi lisätä epävarmuutta avun hakemisesta. Onko tietoni työnantajan saatavilla? Vaikuttaako tämä uramahdollisuuksiini? Tällaiset kysymykset voivat estää avun hakemisen ajoissa – juuri silloin sitä eniten tarvittaisiin.

Onko aika muuttaa lähestymistapaa?

Perinteisessä terveydenhuollossa asiat medikalisoituvat helposti. Voisiko ratkaisu sen sijaan löytyä varhaisemmasta puuttumisesta erilaisella lähestymistavalla? Kaikki mielen haasteet eivät vaadi lääkitystä tai pitkää terapiaa. Sen sijaan usein tarvitaan työkaluja stressinhallintaan, oman työn suunnitteluun ja tukea arjen haasteiden käsittelyyn jo varhaisessa vaiheessa.

Ennaltaehkäisevät palvelut ja resilienssin vahvistaminen

Työelämän henkisiin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa tarjoamalla työntekijöille matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka tukevat työssä jaksamista jo ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Nopea ja helposti saatavilla oleva keskustelutuki auttaa työntekijöitä hallitsemaan stressiä ilman pelkoa leimautumisesta. Kun tukea on saatavilla oikeaan aikaan, mielen hyvinvoinnin haasteisiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa – jo ennen niiden eskaloitumista.

Lyhytterapeuttiset ja valmennukselliset palvelut tarjoavat konkreettisia työkaluja arjen tasapainottamiseen ja työkuormituksen hallintaan. Näiden avulla työntekijät voivat oppia tehokkaita keinoja käsitellä stressiä ja haastavia tilanteita työssä. Lyhyilläkin interventioilla on pitkäaikaiset vaikutukset. Samalla työyhteisötason muutokset, kuten joustavammat työjärjestelyt ja työkuorman ennakointi, voivat vähentää pitkäaikaista stressiä ja parantaa työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kun työpaikoilla panostetaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, ei pelkästään yksilöiden hyvinvointi parane, vaan myös organisaatioiden tuottavuus kasvaa.

Oikeat työkalut, oikeaan aikaan

Mielenterveysongelmien lisääntyminen ei välttämättä tarkoita, että ongelma olisi kasvanut suhteettomasti, sillä osa kasvusta voi johtua paremmasta tunnistamisesta ja stigman vähenemisestä. Samalla on syytä kysyä, vastaavatko nykyiset ratkaisumme enää nykypäivän työelämän tarpeita.

Kun siirrymme reaktiivisesta lähestymistavasta proaktiiviseen, voimme vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja tukea kestävää työelämää. Kyse ei ole vain työntekijän edusta – myös työnantajat ja koko yhteiskunta hyötyvät.

Hyvinvointia ei rakenneta sattumalta, joten nyt on aika päivittää keinomme vastaamaan nykytyöelämän tarpeita.

HR-päättäjä: ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten voimme auttaa organisaatiotanne löytämään  uusia keinoja parantaa työntekijöiden hyvinvointia.