Psykologinen turvallisuus on organisaation piinkova perusta

https://wellbeing.auntie.io/hubfs/New%20Auntie%20Website/Images/Blog/Blog-topic_Physchological-safety.png

Kuinka monesti olenkaan aiemmin elämässä istunut palavereissa ja pysytellyt hiljaa, kun toiset ovat jakaneet ajatuksiaan tai melskanneet mielipiteillään. Olen pitänyt näkemykseni omanani siinä pelossa, että muut pitäisivät sitä (ja minua!) täysin typeränä. Tai samaisesta syystä olen nielaissut kysymykseni ja epävarmuuteni tehtävän suorittamisesta.

Ehkä näin on käynyt joskus sinullekin?

Toisin ilmaistuna tuosta tilanteesta on puuttunut psykologista turvallisuutta. 

Turvallinen ympäristö on salliva

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan sellaista ilmapiiriä, jossa uskaltaa ilmaista epävarmuutensa tai kertoa tekemästään virheestä ilman, että tarvitsee pelätä joutuvansa nolatuksi, syytetyksi tai naurunalaiseksi. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä tarkoittaa, että apua uskaltaa pyytää ja vaikeista asioista voidaan puhua. Turvallisessa ympäristössä uskaltaa olla oma itsensä ja antaa siinä parastaan.

Kun psykologista turvallisuutta on tutkittu, sen on todettu olevan elintärkeä elementti tiimeille, työyhteisöille ja organisaatioille, jotka aidosti hamuavat menestystä. Psykologinen turvallisuus on siis menestyksen elinehto.

Luovuutta ja parempia päätöksiä 

Rangaistuksen pelossakin päästään toki hyviin suorituksiin, mutta pidemmän päälle sen kaltaisen työskentelyn hinta on usein ainakin työntekijälle kova. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on sen sijaan tilaa kokeilemiselle, luovuudelle, ajatusten ja ideoiden jakamiselle ja sitä kautta oppimiselle. Nykyajan alati muuttuva, monimutkainen ja haastava työelämä edellyttää jatkuvaa oppimista ja oppiminen puolestaan turvallista ilmapiiriä.

Lisäksi on tutkittu tosiasia, että kun olo on turvallinen, ihmiset pystyvät tekemään parempia päätöksiä. Silloin kauaskantoisten seurausten ja vaihtoehtojen pohtiminen sujuu paremmin. Myös ristiriitojen ratkaiseminen käy rakentavammin. Kun oma olo ei ole uhattu, on mahdollista tarkastella asiaa myös toisten näkökulmasta.

Puhe psykologisesta turvallisuudesta tai turvallisesta työyhteisöstä ei siis ole joutavanpäivästä pehmoilua, vaan piinkovaa perustaa, josta jokaisen työyhteisön soisi pitävän huolta.

Psykologisesti turvallisen työyhteisön rakentaminen on kaikkien vastuulla

Miten tätä perustaa voidaan sitten lähteä rakentamaan tai vahvistamaan? Entä millaiset asiat sitä rapauttavat?

Ensinnäkin psykologinen turvallisuus on kollektiivinen kokemus. Sen rakentaminen on siis koko työyhteisön vastuulla – ei pelkästään esihenkilöiden, vaikka johdon esimerkillä ratkaisevan suuri merkitys onkin.

Turvattomassa työyhteisössä juoruillaan, tuhahdellaan, pantataan tietoa, syyllistetään, kiusataan ja pidetään kuppikuntia. On kai selvää, ettei sellaisessa ilmapiirissä haluta jakaa uusia ideoita tai rohjeta pyytää toiselta neuvoja. Jokainen koettaa selviytyä omillaan ja pitää yksinpärjäämisen kulissia mahdollisimman korkealla. 

Entä miten psykologinen turvallisuus alkaa siis rakentua?

Miten työyhteisössäsi suhtaudutaan erilaisuuteen ja virheisiin?

Mieti ensin hetki, miten itse suhtaudut erilaisuuteen. Entä miten käyttäydyt, kun joku ilmaisee eriävän tai erilaisen mielipiteen? Kuunteletko avoimen uteliaasti ja avaat näin eteenpäin vievää keskustelua vai tuhahdatko, lyttäätkö tai pyörittelet silmiäsi?

Turvallisessa työyhteisössä ei tuomita virheistä, vaan niitä tarkastellaan oppimisen näkökulmasta. Virheiden ymmärretään olevan inhimillisiä ja usein myös väistämättömiä, ja muistetaan kuitenkin, ettei niitä kukaan lähtökohtaisesti tahallaan tee. Myös esihenkilöt voivat osoittaa psykologisesti turvallisessa organisaatiossa erehtyväisyytensä: Tästä asiasta en tiedä.

Ota aktiivinen rooli psykologisen turvallisuuden luomisessa!

Turvallisen ilmapiirin lähtökohtana on, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja hyväksytyiksi. Ole siis läsnä ja kiinnostunut muiden ajatuksista. Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä ihmisiin. Pyydä palautetta työstäsi, ja rohkaise toisia.

On myös todettu, että kun koemme olomme turvalliseksi suhteessa toisiimme, ei käykään niin, että ripustaudumme toisiimme entistä enemmän, vaan kykymme toimia itsenäisesti vahvistuu. Tämä pätee paitsi parisuhteissa ja muissa perhesuhteissa, yhtä lailla myös työpaikoilla.

Työyhteisön ihmissuhteiden, keskinäisen turvallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen johtaa siis ennen pitkää myös yksilöiden toimintakyvyn ja oma-aloitteisuuden vahvistumiseen. 

 

Luo työympäristö, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä.

Auntie-paketissa voit pohtia työyhteisösi psykologista turvallisuutta ammattilaisen avulla. Esimerkiksi esihenkilölle Dream Team in Process antaa eväät kehittää vuorovaikutusta tiimissä. Tiimiläiselle löytyy apua monestakin paketista sen mukaan, miten psykologinen turvattomuus ilmenee omassa elämässä. Stressaannutko, ylisuoritatko tai koetko olevasi eksyksissä työroolisi kanssa, näihin kaikkiin löydät apua Auntie-ammattilaiselta. Voit kääntyä myös Auntien ammattilaisen puoleen, jos haluat tukea vaikeista asioista puhumiseen.

4 vinkkiä, miten voit esimerkilläsi vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen

  1. Uskalla epäonnistua ja puhua kokemuksistasi. Toivottakaa virheet ja epäonnistumiset tervetulleiksi niin kuin onnistumisetkin. 
  2. Rohkaise ja hyväksy eriävien mielipiteiden esilletuomista. Ei ole hulluja ideoita eikä tyhmiä kysymyksiä. Älä nolaa, syytä tai tee ketään naurunalaiseksi.
  3. Kuuntele, ole läsnä ja kiinnostunut muista. Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä ihmisiin.  Pyydä palautetta työstäsi, ja rohkaise toisia. 
  4.  Nosta kissa pöydälle!  Kun kohtaat epäkohtia, älä sorru juoruamiseen selän takana vaan pyri esittämään asia asianosaisille avoimesti ja rakentavasti. 
Jaa
share blog post via email