Ennaltaehkäisevä mielen hyvinvoinnin tukeminen on lähijohtajien työtä

Kuinka vähentää mielen hyvinvoinnin riskejä työpaikalla ja vaikuttaa positiivisesti organisaatiokulttuuriin? Ennaltaehkäisevien mielen hyvinvoinnin palveluiden integroiminen osaksi työkykyjohtamista auttaa terveemmän ja tuottavamman työympäristön luomisessa.

Työkyvyn johtaminen ei ole pelkkää strategisten päätösten tekemistä ja raporttien laatimista. Se on myös esihenkilöiden taitoa tunnistaa ja vastata tiimiläisten yksilöllisiin tarpeisiin, erityisesti niissä tilanteissa, joissa mielen hyvinvoinnin kysymykset nousevat esiin. Samalla ehkäistään mielen hyvinvoinnin haasteita ja parannetaan organisaatiokulttuuria.

On tärkeää tunnistaa, että työkykyjohtamisen toimintamallit, osaaminen ja yhteistyö on koko organisaation asia, sillä mielen hyvinvoinnin kustannukset organisaatioille ovat merkittävät. Tärkeä rooli on johtajilla, esihenkilöillä, työhyvinvointi- ja työsuojelutiimeillä, luottamushenkilöillä, työterveydellä sekä yksilöillä itsellään. Tämä blogikirjoitus tarkastelee erityisesti esihenkilön merkittävää roolia oman tiiminsä ja työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta ja miten heitä voidaan tukea tässä tärkeässä tehtävässä.
Auntie on apuna jo yli 500 organisaatiossa matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin palveluna. Miten Auntie voi auttaa? Lue lisää alta!

Kuinka toteuttaa työkykyjohtamista arjessa?

Esihenkilöiden rooli mielen hyvinvoinnin tukemisessa on nousemassa entistä tärkeämmäksi työelämässä ja heillä on keskeinen rooli työkykyjohtamisen toteuttamisessa päivittäisessä arjessa. He voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavasti:

Päivittäinen johtaminen 

Esihenkilön on hyvä suunnitella ja varata aikaa kahdenkeskisille kohtaamisille ja keskusteluille arjessa. Hyvä luottamus ja keskusteluyhteys luo psykologisesti turvallista, positiivista ja tukevaa työilmapiiriä ja edistää työntekijöiden henkistä hyvinvointia ja työmotivaatiota. 

Varhainen välittäminen ja puheeksiottaminen

Esihenkilöiden tulisi olla tietoisia työntekijöiden työkykyyn vaikuttavista asioista ja tarvittaessa puuttua niihin varhaisessa vaiheessa. Hälytysmerkkien tunnistaminen on avainasemassa ja säännöllisellä keskustelulla luotu luottamus tekee helpommaksi myös hankalien asioiden puheeksiottamisen.

Liiallinen stressi, työpaine ja työn epävarmuus voivat vaikuttaa työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Esihenkilöiden tulisi tukea stressinhallintaa ja tarjota konkreettista apua työntekijöiden psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi.

Kehityskeskustelut ja onnistumiskeskustelut

Säännölliset kehityskeskustelut ja onnistumiskeskustelut ovat äärimmäisen tärkeitä ja hyvä mahdollisuus molemminpuoliseen palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. On kuitenkin riski, jos nämä ovat ainoita tilaisuuksia, joissa avointa keskustelua käydään. 

Miksi asioiden puheeksiottaminen on joskus niin vaikeaa?

Vaikka mahdollisuuksia on paljon esihenkilöt eivät aina reagoi työkykyyn vaikuttaviin haasteisiin ja havaintoihin ajoissa. Tässä on joitakin syitä, miksi tämä saattaa tapahtua:

1. Puutteellinen tietoisuus henkiseen tai fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä: Esihenkilöiden on voitava tunnistaa työkykyyn liittyvät merkit ja riskitekijät, jotta he voivat puuttua niihin ajoissa.
2. Kiire ja ajankäytön haasteet: Esihenkilöiden monimuotoisen roolin vuoksi heillä on on usein paljon muita tehtäviä ja vastuita, mikä voi johtaa siihen, että työkykyyn liittyvät ongelmat jäävät vähemmälle huomiolle.
3. Välttely tai pelko: Esihenkilöt voivat pelätä työntekijöiden reaktioita, jos he puuttuvat ongelmiin. Tämä korostuu, jos ei ole säännöllistä keskustelua ja luottamusta.
4. Puutteelliset resurssit ja osaaminen: Aikaresurssien lisäksi on mahdollista, ettei esihenkilöllä ole sopivaa koulutusta ratkaista ongelmia. Esihenkilöt ovat harvoin psykologeja, terapeutteja, coacheja ja heillä voi olla riittämätön olo, koska eivät osaa auttaa. Auntie kumppanina auttaa onnistumaan näissä tilanteissa!
5. Organisaatiokulttuuri: Jos organisaatio ei painota työhyvinvointia, esihenkilöt saattavat olla vähemmän motivoituneita toimimaan aktiivisesti. Sillä, miten heitä itseä johdetaan, on merkitystä!
6. Henkilökohtaiset asenteet ja ennakkoluulot voivat estää esihenkilöä puuttumasta työkykyyn liittyviin ongelmiin. Kaikki työntekijät ansaitsevat kuitenkin tasa-arvoista tukea, joten näiden esihenkilöiden tukeminen työssään on erityisen tärkeää.

Esihenkilön kokemus, kompetenssi, persoona, johtamistyyli sekä empatia- ja  tunnejohtamisen taidot ovat tärkeässä roolissa. Toisille on luontevampaa keskustella tunneasioista ja hyvinvoinnista, toisille taas se on tosi vaikeaa, silloin hyvät työkalut ovat entistäkin arvokkaampia.

Esihenkilön oma hyvinvointi on tärkeää

Esihenkilön on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja sen tulisi olla myös johdon agendalla. Mikäli olemme todella kuormittuneita ja kiireisiä havainnointi, tilannetaju, päätöksentekokyky ja empatiataidot voivat heikentyä, mikä herkästi heijastaa omaan työkykyyn ja johtamiseen sekä ylipäätään voimavaroihin tarttua tärkeisiin asioihin. 

Tarjoamalla matalan kynnyksen tukea esihenkilöiden omaan henkiseen hyvinvointiin sekä yksilöllisiin kehitystarpeisiin, varmistamme, että he saavat työkaluja ja keinoja työskennellä kestävällä tavalla. Kun oppii itse keinoja oman stressin helpottamiseksi sekä itsensä johtamiseksi, on helpompi auttaa muitakin. Välillä meille kaikille on tosi tärkeää saada tuulettaa ajatuksia avoimesti, saada ulkopuolista sparrausta ja näkökulmia arjen haasteisiin ja sen myötä taklata niitä, ennen kuin haasteet pääsevät eskaloitumaan. Auntie on tässä tukenanne!

Auntie työkykyjohtamisen tukena

1. Tietoisuuden lisääminen: viestintäkampanjat, työhyvinvointiohjelmat ja vuosikelloon suunnitellut tietoiskut mielenhyvinvoinnin teemoista lisäävät tietoisuutta mielen hyvinvoinnista ja sen merkityksestä.
2. Stressinhallinnan tukeminen: henkilökohtaiset ja luottamukselliset keskustelut Auntie ammattilaisen kanssa ottavat huomioon laajasti erilaiset työikäisten jaksamiseen vaikuttavat tekijät työssä ja henkilökohtaisessa elämässä ja tarjoavat ratkaisuja ja työkaluja.
3. Varhainen välittäminen ja tukipalvelut: autamme esihenkilöitä tunnistamaan varhaiset merkit ja varmistamme, että heidän avullaan kaikilla on helppo ja nopea pääsy ammattitaitoiseen apuun silloin, kun ei vielä tarvita sairaudenhoitoa tai sairaslomaa.
4. Työntekijöiden osallistaminen, taidot ja työkalut: kannustetaan pysähtymään itsensä äärelle ja ottamaan aktiivinen rooli omasta hyvinvoinnista. Opitaan taitoja ja saadaan työkaluja, joiden hyöty kantaa pitkälle ja lisää itsepystyvyyden tunnetta.
5. Elämän tasapaino: kannustetaan työntekijöitä ylläpitämään tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. 
   
   

Esihenkilöiden rooli mielen hyvinvoinnin tukemisessa on monipuolinen ja edellyttää kokonaisvaltaista otetta. Onnistunut työkykyjohtaminen heijastuu myönteisesti koko organisaatioon, parantaen työilmapiiriä, hyvinvointia ja sitoutumista. Tavoitteena tulisi olla työpaikka, jossa jokainen voi voi hyvin ja voi kukoistaa!