Tiimityö – yhdessä vai erikseen

Yksilön työhyvinvointi ja työn tulos ovat entistä parempia, kun tiimi voi hyvin

Tiimityöhön kannattaa panostaa. Työ itsessään on yhteiskunnassamme tärkeä ja arvostettu asia, meillä on tarve kuulua joukkoon – tiimiin –  ja kokea elämämme ja tekemisemme merkitykselliseksi. Eikä vain minulle, vaan myös muille ihmisille.

Kolikolla on myös kääntöpuoli: Työmme voi myös heikentää työhyvinvointia ja lisätä stressiä. Etenkin jos työssä on epäkohtia, jotka koet stressaaviksi. Jos esimerkiksi et ehdi tehdä työtäsi niin hyvin kuin haluat.

Vaikeat tilanteet tiimissä

Tiimistä pitää huolehtia hyvin, koska mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyvät jatkuvasti. Syinä ovat uupuminen, stressi ja masennus. Niistä johtuvat sairauspoissaolot ovat nousseet jo tuki- ja liikuntaelinsairauksien tasolle joissakin ikäryhmissä ja työpaikoissa.

Vaikeat tilanteen tiimityössä johtuvat usein siitä, että kommunikaatiossa on ongelmia tai tiimin työn tavoitteet eivät ole selviä kaikille. Kuitenkin kun kysytään mikä tiimityössä on tärkeää, usein nousee esiin, että meillä on kivaa, hyviä tyyppejä ja paljon huumoria: tiimi on tosi tärkeä työhyvinvoinnille ja mielekkyydelle. Siitä huolimatta, että interventiota eli väliintuloa ja tilanteen purkamista, on tarvittu, kun homma ei pelitä.

Mikä on tiimi?

Tiimi on joukko ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä jonkun tietyn tavoitteen saavuttamiseksi, ja joiden tavoitteisiin pääsy riippuu toisista saman ryhmän jäsenistä. Siksi on tärkeää, että tiimin tavoitteet ovat selvät kaikille. Tiimin olemassaololle ja merkitykselle kannattaa asettaa tavoitteet siinä kuin työsuoritteillekin. Minkälainen tiimi haluatte olla, miten pääsette tavoitteisiin, millainen on tiimin ammattitaito ja miten sitä kehitetään?

Tiimin muotoutuminen

Jokainen tiimi muotoutuu tavalla tai toisella, ja useimmiten tiimiytyminen noudattaa seuraavaa kaavaa:

1. Muotoutuminen – vastuut ovat vielä epäselviä, siksi tiimin vetäjän, usein esihenkilön, ohjaus on tärkeää. Hänen tehtävänsä on kertoa, mitä osaamista tiimissä tarvitaan, miten työ tehdään ja mitä tuloksia odotetaan, mikä on kunkin työtehtävä.
2. Kuohunta – tiimiläiset haluavat vankistaa omaa asemaa – tulee epäselvyyksiä, joita esihenkilön täytyy selvittää. Esiintyy keskinäistä kilpailua ja oman osaamisen esiin tuomista sekä oman roolin hakemista tiimissä. Työn suoritteisiin liittyvät tavoitteet pitää tässä vaiheessa olla selvillä. Tässäkään vaiheessa itseohjautuvuus ei ole niin tärkeää, vaan tiimin vetäjän rooli on keskeinen, kuten tiimin muotoutumisen aikana.
3. Normiutuminen – yhteisymmärrys, tehtävät ja vastuualueet selkeitä. Tiedetään jo mikä on kenenkin vastuualue, mihin kukakin tarttuu helpoiten. Päätöksiä voi jo delegoida yksilölle tai pienelle ryhmälle tiimissä, esihenkilöä ei enää tarvita joka käänteessä. Itseohjautuvuus alkaa korostua. Työpaikan ulkopuoliset jutut alkaa tuntua hauskoilta ideoilta tässä vaiheessa.
4. Tehtävän suorittaminen – yhtenäinen ja itsenäinen tiimi – tiedetään jo miksi tätä työtä tehdään ja mihin sillä pyritään. Syntyy merkityksellisyyden tunne itselle ja työlle. Työssä on pointti. Tiimillä on yhteinen näkemys ja tiimi pärjää ilman esihenkilön jatkuvaa osallistumista.  Esihenkilön tehtävä on tuoda uusia tehtäviä tiimiin ja tietää miten työt pitää jakaa, jottei kukaan kuormitu liikaa.

Uusi työntekijä tiimiin

Entä kun tiimiin tulee uusi työntekijä? Uusi työntekijä joutuu aloittamaan tiimiytymisen yksin ja alusta – vaikka muu tiimi olisikin jo normiutumassa. Mikä on minun asemani, kuka täällä dominoi, kenen puoleen kääntyä? Perehdyttäminen tiimin normeihin on tärkeää. Kirjoittamattoman tiimin säännöt pitää tehdä selviksi, koska niitä ei muuten voi tietää.

Työyhteisön ristiriidat voivat vaikuttaa tai projekti itsessään aiheuttaa pulmia. Tai sinulla itselläsi on yksityiselämän ongelmia tai liiallinen työkuorma rasittaa. Esihenkilön tehtävä on tarkastella viestintää, jota tiimissä on, ja miettiä syitä miksi kommunikaatio epäonnistuu, jos niin käy.

Onnistumisten tunnistaminen auttaa huomaamaan, miksi tiimi on hyvä

Mieti seuraavia kysymyksiä vaikka seuraavassa tiimipalaverissanne:

• Mikä on tiiminne selkeä onnistuminen?
• Mitä tapahtui ja mikä siihen vaikutti? Osaaminen, kyvyt tai joku muu?
• Mistä tiesitte, että olette onnistuneet?
• Mitä minä haluan tuoda tiimiin lisää?

Dream Team – hyvän tiimiläisen checklist

Luotettavuus – ihmiset voivat luottaa siihen, että työt tehdään aikataulussa ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Rehellisyys ja avoimuus – on tärkeää tuoda esiin omia mielipiteitä ja ajatuksia. Ja pystyä muuttamaan omia ajatuksiaan, jos joku tuo uuden näkökulman aiheeseen.

Kuunteleminen – on paljon hyviä puhujia, mutta onko tarpeeksi hyviä kuuntelijoita? Uutta suuntaa ja ajattelutapaa, mutta myös vahvistusta omille ajatuksille voi saada vain kuuntelemalla.

Aktiivisuus ja valmistautuminen – kunnioitusta tiimiläisiä ja tekemäänne työtä kohtaan voit osoittaa olemalla aktiivinen, ja valmistautumalla hyvin esimerkiksi tiimipalavereihin.

Sitoutuneisuus – tehdään asiat ajallaan jo kohdellaan kaikkia tiimiläisiä hyvin.

Sopeutuminen – Miten sopeudut erilaisiin ihmisiin ja muutoksiin? Kerro avoimesti miltä tuntuu

Auntie tarjoaa esihenkilöille apua oman ja tiimin jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tutustu tästä Dream Team in Process -pakettiin.

Etätiimityön TOP 5 vinkkiä

Tiimityön ongelmat saavat vielä oman lisänsä, kun osa tiimistä tai koko tiimi on etänä. Tässä vinkit etätiimityön onnistumiseen.

1. Kommunikointi avainasemassa – Mitä kommunikoidaan, ja miten juuri meidän tiimissä?
2. Säännölliset tapaamiset, joko etänä tai livenä – Viralliset ja epäviralliset tärkeitä.
3. Etätyön tavoitteiden pitää olla selkeitä ja konkreettisia
4. Yksilölliset tarpeet pitää huomioida. Osa ihmisistä nauttii, kun saa tehdä työnsä yksin, toisille se on todella vaikeaa. Huomioidaan yksilölliset tarpeet, mutta jotain velvollisuuksia jokaisella on!
5. Tiimin yhteenkuuluvuuteen pitää panostaa. Kahvihetket, jumppatuokiot, kisat, afterworkit etänä jne. Fiilis- ja stressimittarit voi ottaa käyttöön.