Kaikilla elämän osa-alueilla, joissa vietämme paljon aikaa muiden ihmisten seurassa, kohtaamme toisinaan ihmisiä, joiden kanssa emme tule toimeen. Tämä on täysin normaalia. Mitä enemmän olemme ihmisten seurassa, sen todennäköisempää on, että havaitsemme käytöstä, josta emme pidä. Työpaikoilla tämä voi olla erityisen haastavaa, sillä pyrimme ammattimaiseen käytökseen ja osana sitä on haastavienkin kollegoiden kanssa toimeen tuleminen. Emme voi hallita muiden ihmisten käyttäytymistä, mutta on mahdollista löytää tapoja hallita ja tarvittaessa muuttaa omaa käytöstämme.
Tässä on muutamia neuvoja, joiden avulla voit oppia työskentelemään kollegoidesi kanssa ammattimaisemmin sekä työskentelemään tavoilla, joilla ei ole negatiivista vaikutusta uraasi.
1) Tarkkaile stressitasojasi.
Suurimman osan ajasta ihmiset ovat sekä sisäisten että ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksen alaisena. Tämä tarkoittaa, että saatamme olla stressaantuneita jo ennen konfliktin alkamista. Tämä voi johtaa siihen, että riitatilanteet eskaloituvat helpommin. Tarkkaile itseäsi, huomaa miltä sinusta tuntuu ja lisääkö jokin stressiäsi juuri nyt. Siihen voi olla monia syitä, jotkin pieniä kuten vaatteidesi mukavuus ja jotkin suuria kuten murheet tulevista hankalista sosiaalisista tilanteista. Mitkä tekijät vaikuttavat sinuun tällä hetkellä? Voisiko olla, että ne vaikuttavatkin vain siihen, miten näet tulevat hankalat tilanteet eikä niillä ole todellista pohjaa.
2) Hengitä syvään.
Joskus meillä ei vain ole kapasiteettia käsitellä kaikkea tilanteen tuomaa informaatiota. Hyvä strategia itsemme säästämiseksi näissä tilanteissa on vetää syvään henkeä ja hengittää hitaasti ulos. Hengityksen hidastaminen on viesti hermostollesi siirtyä ”pakene tai taistele” tilasta rauhallisempaan ja rennompaan tilaan. Todennäköisesti keskustelukumppanisi ei edes huomaa, että keskityt vähemmän heihin ja enemmän hengitykseesi. Tämä on nopeavaikutteinen tekniikka, jota voit käyttää, kun huomaat stressitasosi nousevan. Voit ajatella sitä zen-hetkenä, jonka otat ovelasti itsellesi.
3) Pahennanko tiedostamatta riitaa?
Suuttuessamme toisen ihmisen käyttäytymiseen, näemme helposti tilanteen täysin heidän syynään. Vaikka he olisivat objektiivisesti katsoen väärässä, on viisasta pohtia, miten oma reaktiomme saattaa pahentaa tilannetta. Hyvä alku on miettiä omaa käyttäytymistä, sekä suullista että sanatonta viestintää. Yritätkö rehellisesti ymmärtää vastapuolen näkökulmaa vai oletko mahdollisesti liikaa oman näkemyksesi kannalla? Tyylillä millä vastaamme muille on usein suuri vaikutus siihen, miten he vastaavat takaisin. Yritä ymmärtää heidän näkemyksensä ja esitä kysymyksiä saadaksesi parempi käsitys siitä, mitä he yrittävät kertoa sinulle.
4) Pyydä aikaa, ennen kuin annat vastauksen.
Pyydä aikaa esimerkiksi sanomalla, että palaat asiaan, kun löydät sopivan ajan kalenteristasi ja pystyt antamaan tehtävälle sen tarvitsevan huomion. Näin toimimalla annat myös itsellesi aikaikkunan miettiä tilannetta ja vastaustasi.
5) Mieti, mikä saa meidät käyttäytymään tietyllä tavalla.
Muiden ihmisten käyttäytymiseen on helpompaa ärsyyntyä, koska usein meiltä puuttuu viitekehys. Emme välttämättä tiedä heidän käyttäytymisensä syitä, mutta on virheellistä olettaa, että heidän tarkoituksensa on ärsyttää tai aiheuttaa harmia. Kun tunnet ärsyyntyväsi, on viisasta kysyä itseltä: “Mitä he oikeasti yrittävät sanoa?”. Sen sijaan, että vastaisit tuleen tulella, kysy lisää saadaksesi kontekstia tilanteeseen.
6) Mieti, mitkä ovat toisen henkilön arvot.
Arvot ohjaavat toimintojamme ja tapojamme olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Toisen henkilön arvoja ymmärtämällä voit oppia purkamaan rauhanomaisesti vaikeitakin tilanteita. Esimerkiksi jos tiedät, että toinen henkilö arvostaa ahkeruutta, voit vedota tähän arvoon antamalla tunnustusta siitä ja kertoa samankaltaiset omat ajatuksesi. Tässä esimerkissä voisit sanoa: ”On selvää, että olet tehnyt kovasti töitä tämän tehtävän parissa ja arvostan tekemääsi työtä.”
7) Selkeä viestintä on kohteliasta viestintää.
Toisen henkilön arvoihin on hyödyllistä vedota, mutta on myös tärkeää, että kommunikoit omat rajasi kohteliaasti ja selkeästi. Kerro heille selkeästi mikä mielestäsi tilanteessa mättää, mutta muista kohteliaisuus. Esimerkiksi silloin, kun kollegasi pyytää sinulta apua, mutta sinun on priorisoitava nykyiset tehtäväsi, voit hyvin sanoa: ”Olen pahoillani, mutta minulla ei tällä hetkellä ole aikaa antaa tälle tehtävälle sen tarvitsemaa huomiota.”
8) Mitä voin oppia tästä vuorovaikutuksesta? – Kiitollisuudessa on voimaa.
Turhauttavinkin tilanne voi olla hyödyllinen oppitunti. Meillä jokaisella on tietyntyyppiset ihmiset, jotka usein käyvät hermoillemme. Oma historiamme ja aiemmat kokemuksemme useimmiten määrittelevät sen keitä nämä ihmiset ovat. On hyödyllistä tiedostaa minkälaiset ihmiset tyypillisesti ärsyttävät meitä, sillä se voi auttaa meitä ymmärtämään itseämme paremmin. Jos koet haastavaksi, kun muut ihmiset kyseenalaistavat auktoriteettisi, niin kyseessä voi olla tarpeettomat kognitiiviset esteet, jotka aiheuttavat sinussa reaktion. Huoli siitä, ettemme ole tarpeeksi hyviä työssämme on yleinen syy miksi emme kestä auktoriteettimme kyseenalaistamista.
Auntien palveluista on sinulle hyötyä, jos sinulla on kollegoita, jotka usein koettelevat hermojasi. Paketit, kuten “Leading Me” tai “Stressed Out” auttavat sinua arvioimaan ja parantamaan tilannettasi. “Dream Team in Process” -paketti on suunnattu esihenkilöille ja sen avulla tiimisi työskentelee sujuvammin yhdessä.