Jos työskentelet ympäristössä, jossa kilpailu on kovaa, myötätunto itseä kohtaan saattaa unohtua helposti. Monet ammattilaiset kokevat, että heidän on ajettava itsensä jaksamisensa rajoille saadakseen velvollisuutensa hoidettua. Pidemmän päälle tällainen ei ole kestävää, sillä liiallinen työnteko sekä työ- ja vapaa-ajan välisen rajanvedon hämärtyminen voivat aiheuttaa niin fyysisiä kuin henkisiäkin terveysongelmia.
Miten työntekijät voisivat suoriutua kaikista töistään ja huolehtia samalla henkilökohtaisista tarpeistaan?
Monet äärimmäisen tuottavat ja tunnolliset asiakkaani olettavat virheellisesti, että itsemyötätunto johtaa laiskuuteen ja tuottavuuden laskuun. Kokemukseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. Sanoisin jopa, että itsemyötätunnon puute johtaa viime kädessä siihen, että saa entistä vähemmän aikaan – ja näin ollen sen lisääminen mahdollistaa sen, että saat hommasi tehtyä.
Mistä tämä johtuu? Kuten aiemmin mainitsin, monet asiakkaiden työhön liittyvät (ja itse itseensä kohdistamat) säännöt eivät yksinkertaisesti ole pidemmällä aikavälillä kestäviä. Tällaisten sääntöjen tiukka noudattaminen johtaakin usein motivaatio-ongelmiin, väsymykseen, prokrastinointiin, eli viivyttelyyn ja jopa kauhun tunteisiin arkiaamuisin. Nämä voivat olla merkkejä työuupumuksen kaltaisista vakavista mielenterveysongelmista. Ongelmia on kuitenkin mahdollista ehkäistä itsemyötätuntoa harjoittamalla. Itsemyötätunnon kehittäminen kannattaa aloittaa arkisista tilanteista, joissa jatkuvan, suorittavan eteenpäin painamisen sijaan voi yrittää suhtautua itseen myötätuntoisesti.
Usein kestämättömien työelämän käytäntöjen taustalla on usko siihen, että virheitä pidetään todellista suurempana mörkönä. Monet itsemyötätunnon puutteen kanssa kamppailevat työntekijät antavat helpommin anteeksi toisten virheet kuin omansa. Tällaisissa tilanteissa tuleekin muistaa, että virheiden tekeminen on inhimillistä.
Virheistä voi oppia, mutta niitä ei voi aina välttää. Itsensä ruoskimisen sijaan virheisiin kannattaa suhtautua oppimismahdollisuuksina. Voit arvioida, suhtauduitko omaan virheeseesi tarpeeksi armollisesti esimerkiksi miettimällä, mitä sanoisit saman virheen tehneelle kaverille. Jos suhtauduit itseesi paljon kriittisemmin kuin kaveriin, on todennäköisesti aika harjoittaa enemmän itsemyötätuntoa.
Joskus työn tuntuu helpolta ja flow-tilan saavuttaminen käy käden käänteessä, mutta toisina päivinä työnteko muistuttaa kivireen vetämistä, ja edistyminen on hankalaa. Tämä on tiettyyn rajaan asti täysin normaalia. Kehon energiataso, unen määrä ja laatu, hormonit ja työn tyyppi vaikuttavat kaikki merkittävästi keskittymiskykyymme.
Jotkut työt on vain saatava tehtyä, mutta keskittymiseen voi usein vaikuttaa luultua enemmän. Sen sijaan, että ruoskit itsesi henkisesti musertavan työtaakan läpi päivästä toiseen, kokeile keskittyä hetkeksi johonkin toiseen tehtävään, pitää pieni tauko tai ainakin jakaa uuvuttava tehtävä pienempiin, helpommin käsiteltäviin osiin. Jos huomaat, että kamppailet työsi kanssa jatkuvasti ja motivaation puute on ennemmin sääntö kuin poikkeus, syy saattaa olla tavallista energiatason vaihtelua syvemmällä. Siinä tapauksessa kannattaa hakea psykologista tukea esimerkiksi Auntie-ammattilaiselta ja selvittää, mitä on meneillään.
Jos työskentelet ympäristössä, jossa kilpailu on kovaa, saattaa helposti tuntua siltä, että jokaisen on huolehdittava vain itsestään. Se ei kuitenkaan ole ihmiselle ominainen työskentelytapa. Yhteiskunnalliset ja organisaatioiden rakenteet edellyttävät yhteistyötä, koska kukaan ei voi osata ja tehdä kaikkea.
Asiakkaiden kanssa työskennellessäni näen usein, miten erittäin asiantuntevat työntekijät lykkäävät avun pyytämistä aivan liian kauan, sillä he pelkäävät sen antavan heistä huonon kuvan. Kannattaakin miettiä, oletko joskus vältellyt työkavereihisi tukeutumista samasta syystä. Näkökulman vaihtaminen voi toisinaan tuoda uskallusta pyytää apua aikaisemmassa vaiheessa: Pidätkö työkavereitasi epäpätevinä, jos he pyytävät sinulta apua? Useimmat ihmiset eivät. Itse asiassa useimmat meistä ovat iloisia voidessaan olla avuksi. Pitkällä tähtäimellä säästät sekä omaa että yrityksesi aikaa, jos pyydät apua aikaisemmin sen sijaan, että yrität aina selvitä kaikesta yksin.
En todellakaan ole ainoa psykologi, joka muistuttaa asiakkaita jatkuvasti terveiden rajojen asettamisen tärkeydestä. Rajojen asettaminen on keskeinen osa itsemyötätuntoa. Se saattaa tarkoittaa sitä, että sammutat työpuhelimen työpäivän päätteeksi tai että käyt vakavan keskustelun sen kollegan tai esimiehen kanssa, joka jatkuvasti lähettää sähköpostia työajan ulkopuolella ja odottaa vastausta heti seuraavan työpäivän ensiminuuteilla. Rajojen avulla voit kertoa muille, miten toivot itseäsi kohdeltavan. Ne ovat olennainen osa itsemyötätuntoa, sillä ne kertovat niin muille ihmisille kuin itsellesikin, että sinulla on oikeus tuntea olosi hyväksi ja arvostetuksi. Rajojen asettaminen voi olla vaikeaa, jos on tottunut aina vain välttelemään vastakkainasettelua ja miellyttämään muita. En kuitenkaan ole vielä tavannut ketään, joka katuisi tämän taidon opettelua.
Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua. Itsemyötätuntoisuuden kehittäminen on maraton, ei sprintti. Jos olet vasta matkasi alussa, älä vaadi itseltäsi heti täydellisyyttä. Syvälle juurtuneiden käyttäytymismallien muuttaminen vie aikaa. Auntie-ammattilainen on ikään kuin henkilökohtainen valmentaja, joka auttaa sinua kehittämään itsemyötätuntoasi. Auntie-ammattilainen auttaa tiedostamaan, millä tavoin kohtelet itseäsi, ja tarjoaa keinoja omien tapojen seuraamiseen ja parantamiseen. Jos haluat kehittää itsemyötätuntoon liittyviä taitojasi, Feeling Down- tai Stressed Out -paketti on hyvä tapa aloittaa.