Oulun yliopistossa akateeminen ympäristö on määrittävä tekijä työhyvinvoinnissa. Tekeminen on hyvin vapaata, mutta ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen on yksi merkittävä kuormitustekijä aikataulupaineineen. Se vaikuttaa jaksamiseen ja selkeästi lisää mielenterveyden haasteita. Akateemiselle uralle ja korkeakoulusektorille hakeutuu usein henkilöitä, jotka haluavat tähdätä tieteellisellä urallaan korkealle ja panostaa tutkijan rooliin, mutta se vie energiaa. Auntie otettiin esihenkilöiden avuksi, sillä työhyvinvointikyselyn mukaan he olivat kuormittuneita ja tarvittiin lisää ennakoivaa tukea.
Auntien tuloksia on Oulun yliopistolla seurattu itse Auntie Insights -palvelusta. Auntie-paketteja käyttäneiden esihenkilöiden antamat arviot Auntiesta ja saavuttamat hyvinvointitulokset ovat:
Suosittelijoita 100 %
Tyytyväisyys palveluun 9.2/10
Hyvinvoinnin kasvu 23,4 %.
Tero Vedenjuoksu toimii HR-kehittämispäällikkönä, jonka vastuulla ovat työkykyjohtamisen, osaamisen kehittämisen sekä johtamisen asiat yhdessä tiiminsä kanssa. “Meillä on strategiassa toimenpideohjelma laadukkaalle johtamiselle ja esihenkilötyölle. Se on yksi painopistealue, jonka kautta pyritään jalkauttamaan asioita läpi koko 3700 hengen organisaation, sekä kehittämään hyvinvointia ja henkilöstön omaa osaamista. Se myös ohjaa meidän sisäistä palveluvalikoimaa siten, että esihenkilöt ovat meillä selkeä fokusryhmä – heidän hyvinvoinnin ja osaamisen kautta pyritään vaikuttamaan koko organisaatioon läpileikkaavasti”, Tero kertoo.
Teron mukaan vuonna 2021 tehdyn hyvinvointikyselyn tuloksista kävi ilmi, että esihenkilötyöhön oltiin tosi tyytyväisiä ja se koettiin laadullisesti hyvänä, mutta vaakakupin toisella puolella oli, että esihenkilöt olivat ryhmä, jolla on merkittävästi jaksamisen kanssa haasteita ja jotka tarvitsevat tukea.
Terhin vastuulla on työhyvinvointi ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. “Oulun yliopistossa mielen hyvinvointi on nyt painopistealue, sillä olemme hakemassa Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä, joten siihen tällä hetkellä panostetaan. Siihen tietenkin Auntiekin tulee mukaan vahvasti, mutta olemme miettineet muitakin keinoja työterveysyhteistyöstä lähtien”, Terhi kertoo.
30-40-vuotiaat ovat yksi ryhmä, joka kyselyssä nousi esille hyvinvointihaasteiden näkökulmasta. He käytännössä ovat juuri se ryhmä, joka on vasta rakentamassa uraansa, omaa tutkimusryhmää ja tutkimusalaa. Terhi mainitsee yhtenä kuormitustekijänä sen, että akateemisessa ympäristössä lyhyitä työsuhteita ja määräaikaisuuksia on paljon, mikä sekin vaikuttaa jaksamiseen. Erityisesti nuorten tutkijoiden kohdalla paine rahoituksen hakemisen ja määräaikaiset työsuhteet näkyvät hyvinvointikyselyssä notkahduksina. Riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta haastaa omaa uran kehitystä, kun samalla esimerkiksi rakennetaan perhettä ja otetaan asuntolainaa.
Myös opiskelijanuorten mielenterveysongelmat heijastuvat opettajiin, mutta jos opetushenkilökunta ei voi hyvin, heijastuu se myös opiskelijoihin.
|
Esihenkilöt Oulun yliopistolla ovat lähtökohtaisesti tutkijoita, eli he ovat oman tieteenalansa huippuasiantuntijoita. Yhteensä esihenkilöitä on noin 350, joista satakunta on yksikön johtajina ja noin 250 lähiesihenkilöä tukemassa isoimpia yksiköitä, jotta tiimit olisivat hallittavan kokoisia.
Teron mukaan projektirahoitus yhdistettynä työhyvinvointiongelmiin aiheuttaa omat haasteensa, sillä usein rahoitus saadaan juuri tiettyyn teemaan, eikä tutkimusta useinkaan pysty toteuttamaan muu kuin rahoituksen hankkinut tutkija tai tutkimusryhmä. Yksinkertaistettuna, jos tutkija joutuu jaksamisen takia sairauslomalle, miten rahoittajalle saadaan tuotettua luvattu tutkimus?
Tero pohtii Auntienkin esiin nostamaa työhyvinvointi-investointien takaisinmaksua, ROI:ta: “Asioiden muuttaminen euroiksi kiinnostaa, vaikka se on kovin spekulatiivista. Meillä ei kuitenkaan ole esihenkilöiksi jonoa, joten haluamme, että hyvin perehdytetyille ja osaamistaan kehittäville esihenkilöille on tarjolla mahdollisimman hyvin tukea. Väitän, että saamme myös ROI:n, kun esihenkilöt voivat hyvin ja pystyvät auttamaan koko yhteisöä edistämään hyvinvointia ja tuloksellisuutta. On vaikea olla tukemassa toista, jos itse ei pysy pystyssä.” Terhi lisää, että korrelaatiota hyvinvointikyselyn positiivisten tulosten ja menestyvien yksiköiden välillä on havaittu.
Auntien hankinnasta Tero kertoo, että julkisena organisaationa hankintavaiheessa jouduttiin luonnollisesti kilpailuttamaan kokonaisuus ja siinä mielessä käytiin vuoropuhelua muidenkin palveluntarjoajien kanssa. “Onneksemme päädyttiin Auntieen. Ihan vastaavaa palvelua ei oikeastaan edes löydetty tehdyssä kartoituksessa”, Tero sanoo.
|
Palautteen ja kokemusten perusteella mitä Auntiesta on saatu, on käyttö osunut erittäin hyvin oikeaan kohteeseen. Tero on pohtinut, mikä tavoitetaso Auntien käytössä voisi olla, jotta kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa apua, myös hyödyntävät tukea. Terolla on ollut mielessä laajentaa käyttöä muidenkin kuin vain esihenkilöiden keskuuteen.
Paketeista on Stressed Outin ja Lost in Transitionin lisäksi myös erityisesti esihenkilöille suunnatut Born to Lead, Dream Team in Process ja Leader in Rough Waters olleet suosituimpien joukossa.
Auntien käyttäjien avoimissa vastauksissa on hyvinkin tarkkaan kuvattu tilanteita, joista huomaa ihan aidosti, että on vältetty suuremman ongelman muodostuminen, kun haastaviin tilanteisiin on puututtu varhaisessa vaiheessa. Yliopistolla ollaan keskimäärin aika vaativia itseään kohtaan, ja kokemusten ja palautteen perusteella Auntie on auttanut maadoittamaan ihmisiä tässä asiassa.
Saadun palautteen mukaan esihenkilöt ovat olleet tyytyväisiä saamaansa ennakoivaan tukeen ja he pitävät Auntien tarjolla oloa hyvänä. Silti koetaan, että kynnys mennä Auntien pariin voi olla vielä liian korkea. Teron mukaan voisi viestiä enemmän siitä, että tukea voi hakea jo ennen kuin asiat kriisiytyvät.
Positiivisena yllätyksenä on ollut se, että Auntien kielivalikoima on todella monipuolinen, mikä on aidosti iso etu kansainvälisessä työyhteisössä. On tärkeää saada puhua vaikeista asioista omalla äidinkielellään. Noin 25 prosenttia henkilöstöstä, noin 900 henkilöä, on ei-suomalaista alkuperää painottuen erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstöön.
Terhi pitää hyvänä sitä, että paketit ovat kuitenkin räätälöitävissä tilanteen mukaan. Auntien hyvä tuotteistaminen on tärkeä etu, sillä pakettien nimistä ja kuvauksista voi alkaa miettiä omia haasteitaan ja mihin haluaisi hakea apua.
“Emme todellakaan voi olla suosittelematta Auntieta muille organisaatiolle, sillä käyttäjien kokemukset ja arvostelut ovat olleet tulosten perusteella niin hyviä", Terhi sanoo.
Terhin mielestä työntekijätkin odottavat ja vaativat nykyään, että mielen hyvinvointiasioihin panostetaan. Varsinkin nuoret äänestävät helposti jaloillaan - siksi se on veto- ja pitovoimatekijä työntekijöiden suhteen.
“Mielen hyvinvoinnista puhuminen ei välttämättä ole aina helppoa, ei meilläkään, mutta rohkaisemme muitakin oikeasti panostamaan tähän, sillä se kannattaa”, Tero toteaa. “Ainoa pääoma mitä meillä ja muillakin korkeakouluilla on ovat ihmiset ja se asiantuntijuus, mitä heillä on. Jos heidän jaksamiseensa ei panosteta, olisi se bisnesmielessä hölmöä."
Oulun yliopisto
Oulun yliopistokonsernin henkilöstöpalveluille kuuluvat yliopiston lisäksi myös ammattikorkeakoulu. Henkilökuntaa on 3700 yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa vajaa 500. Opiskelijoita on yhteensä noin 13000. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä Oulun yliopistokonsernilla on karkeasti vähän reilu 2000 ja noin 1200 on muuta henkilöstöä, sisältäen palveluhenkilöstön. Opetus ja tutkimus kietoutuvat vahvasti yhteen, eli kaikki käytännössä sekä opettavat että tutkivat.
Lisätietoja oulu.fi/fi