Auntie blogi

Vaikeita tunteita työssä

Kirjoittanut Kati Kärkkäinen | 11.10.2023 9:04:12

Vanhakantaisen ajatuksen mukaan tunteet eivät kuulu työpaikalle, vaan siellä keskitytään vain työn tekemiseen asiallisesti suorittaen. Nykyään ymmärretään, että ihminen on kokonaisuus. Järkeä ei voi kärrätä työpaikalle tunteita kotiin jättäen. Ihmisyyteen kuuluu vaihtelevat tunteet.

Tunteista on monenlaista hyötyä työssä. Tutkimukset osoittavat esimerkiksi sitä, että päätösten teossa tarvitaan järjen lisäksi tunteita. Tunteiden kuulostelu itsestä ja havainnointi toisista antaa muutenkin paljon informaatiota tilanteista. Tämä pohjustaa viisasta toimintaa.

Työkontekstissa tunteita voidaan kokea vaikeiksi eri näkökulmista. Joku jännittää esiintymistilanteita ja toivoo säätelyapua siihen. Henkilökohtaisesti hankalia tunteita kumpuaa myös esimerkiksi kuormituksesta. Jos on jatkuva paine saada aikaan enemmän kuin luontevasti pystyy, asetelma synnyttää helposti ahdistusta ja riittämättömyyden tunteita. Ajan kanssa ahdistus voi syvetä, ja sen rinnalla saattaa kokea vaikkapa turtuneisuutta ja etäisyyttä. Nämä tunteet ovat haitallisia työn ja laajemminkin elämän energian kannalta, eivätkä ne tue aikaan saamista.

Kontrollin menettäminen?

Moni pelkää tunteiden hallinnan menettämisestä, erityisesti työkontekstissa. Vaikkapa uupunut ymmärtää tarpeen keskustella tilanteestaan esihenkilön kanssa, mutta kiusaantuu jo etukäteen ajatuksesta, jos itku tuleekin asioista puhuessa. Tunteitaan voi kuitenkin rajallisesti kontrolloida, ja joskus niiden näkyminen esimerkiksi itkun kautta voi alleviivata tilanteen vakavuutta.

Välillä ihminen kypsyy ajatukseen, että ehkä tämä työ ei ole sopivaa minulle. Oivallusta voi edeltää hiljattainen kielteinen tunnekimara työstä. Silloin tunteiden säätely on ennemminkin särkylääkettä, ja tarpeellista olisi vaikuttaa suoraan säryn syyhyn esimerkiksi hakeutumalla itselle paremmin toimivaan työhön.

Joskus raskaita tunteita tuottavat yksityiselämän murheet. Silloin monelle työ on tervetullut irrottautumismahdollisuus – työpäivän ajan saa siirtää ajatukset ihan muuhun. Toisaalta kokonaiskuormitus voi kasvaa sellaiseksi, että työtäkään on vaikea jaksaa.

Työssä tunteita herättävät myös sosiaaliset asetelmat. Niissä voidaan kokea yhtä lailla iloa, yhteenkuuluvuutta ja yhteistä flow’ta kuin hankaliakin tunteita, kuten ärtymystä, kateutta ja väärinymmärretyksi tai mitätöidyksi tulemista.

Kun sosiaalinen ulottuvuus tuottaa pahaa oloa, ensisijaista ei ole tunteiden säätely, vaan käytännön toimenpiteet yhdessätekemisen jouhevoittamiseksi. Voidaan tarvita keskusteluja, joissa rooleja ja odotuksia selkeytetään tai sovitaan korrekteista käyttäytymistavoista työssä.

Ennaltaehkäisyä vaikeille tunteille

Moni haluaisi keinoja siihen, miten ikävän tunteen otteesta pääsee pois. Usein kuitenkin helpointa on ennaltaehkäistä. Toimia siten, että sitä ikävää tunnetta ei tule ollenkaan tai se tulee lievempänä, jolloin sen kanssa voi olla riittävän levollista olla jo ihan sellaisenaan.

Keskeinen tapa tuottaa tunnetasapainoa on huolehtia tarpeistaan. Itsestäänselvältä kuulostava kolmikko on usein laiminlyöty: uni, ravinto ja liikkuminen. Kun näitä vaalii viitseliäästi, raskaiden tunteiden määrä vähenee. Kauniit ajatukset siitä, että ”pitäisi enemmän sitä ja vähemmän tätä” eivät sellaisenaan auta. Kannattaa tehdä pieniä kokeiluja. Esimerkiksi mennä viikon ajan tuntia aiemmin nukkumaan, ja tarkastella, millaisia vaikutuksia ylimääräisellä unitunnilla on. Jos plussat voittavat miinukset, tapaa on hyvä pyrkiä juurruttamaan. 

Kokeilut on tärkeää suunnitella realistisiksi ja konkreettisiksi. Esimerkiksi suunnittelee iltoja kokonaisuutena, jotta on mahdollista mennä sänkyyn rauhoittumaan haluamaansa aikaan. Jos on vaikkapa tottunut pyykkäämään niin, että vaatteita tarvitsisi käsitellä turhan myöhään, niin pyykkihetkikin on ajoitettava muuhun kohtaan. Yksi olennainen suunnittelukohde on, millaisia muistuttimia käyttää siihen, että tekee sitä mitä kokeilun aikana on tarkoitus. 

Toinen ennaltaehkäisijä raskaille tunteille on rajoista kiinni pitäminen. Jos venyy ja joustaa liikaa, syntyy tunnelatauksia. Rajojaan on hyvä tarkastella työn ja ajankäytön kannalta. Teenkö sopivaa työmäärää, onko tahtini kestävä? Onko elämässäni tilaa myös muulle kuin työlle?

Muuta mitä voit muuttaa

Terveitä rajoja tarvitaan ihmissuhteissakin: Ovatko ihmissuhteeni sopivan vastavuoroisia, pystynkö sanomaan ”ei”, jos en halua jotain? Kuten Nedra Glover Tawwab kirjoittaa teoksessaan ”Vedä rajat ja ota oma elämä haltuusi”, et voi muuttaa muita ihmisiä, mutta voit muuttaa sitä

  • miten toimit muiden kanssa

  • mitä hyväksyt muilta

  • miten reagoit muihin

  • kuinka usein pidät yhteyttä muihin

  • kuinka paljon tilaa annat elämässäsi muille

  • mihin asioihin osallistut

  • millaisen merkityksen annat muille

  • millaisiin ihmisiin pidät yhteyttä

  • millaisia ihmisiä päästät elämääsi

  • miten tarkastelet ja tulkitset asioita.

Tunne on jo minussa – mitä teen sen kanssa

Säätelyapua kaivataan yleensä vaikeisiin tunteisiin. Kun tunteen sävy on miellyttävä, niin mikäs sen kanssa on ollessa! Toki joskus niin sanotut myönteisetkin tunteet kaipaavat säätelyä. Vaikkapa runsas innostus voi aiheuttaa sosiaalista närää tai ajaa tekemään liikaakin töitä.

Kun haluaa levollisempaa suhdetta raskaaseen tunteeseen, säätelyyn tarjoutuu monenlaisia keinoja. Suurin haaste lienee tunnekylläisenä hetkenä tunnistaa, että nyt tämä tunne on siten päällä, että kannattaisi ottaa jokin säätelykeino käyttöön.

Aivokemiaa rauhoittaa jo tunteen nimeäminen. Se tuo selkeyttä ja jotain levollisuutta tunnereaktion keskelle. Monia auttaa sanallinen jäsentely itselle vaikkapa keskittyneesti miettimällä tai kirjoittamalla. Toiselle ihmiselle kertominen voi tuottaa monentasoista huojennusta: vaivaavaa asiaa saa prosessoitua ja saa myös kohdatuksi tulemisen kokemuksen. Sosiologi Anssi Peräkylä tutkimusryhmineen on tehnyt näkyväksi sitä, miten ihan fysiologisellakin tasolla tuntu ymmärretyksi tulemisesta rentouttaa ja rauhoittaa elimistöä.

Kannattaa kokeilla myös itsemyötätuntoon tai tietoiseen läsnäoloon liittyviä harjoitteita, joita netistäkin löytyy runsaasti (itsemyötätunto / mindful self-compassion & harjoitus/exercise tai tietoinen läsnäolo / mindfulness). ”Breathing gif” -hakusanat ohjaavat visuaaliseen tukeen levollistavassa hengityksessä.

Vaikeassa palaveritilanteessa voi rauhoittaa itseään vaikkapa ottamalla muutaman syvän hengityksen tai pitämällä käsiään tietoisen levollisesti ja tyynnyttävästi reisien päällä.

Kun tilanteesta voi irrottautua, se tarjoaa tavan muovata oloa. Jos tuskailee työpöytänsä ääressä, korttelin kierto kävellen voi palauttaa sopivasti maan pinnalle. Esimerkiksi työpäivän jälkeinen juoksulenkki nollaa päivän aikana kasautuneita jännitteitä. Jollekin etäännyttäjänä tunteisiin voi toimia siivouspuuska. Tärkeää on löytää itselle toimivia ja mieluusti monipuolisia tapoja helpottaa oloaan.

Tarvitsetko apua tunteisiin työssä? Stressed Out -paketti voi auttaa.