Auntie blogi

Miellyttäjä hommissa – piirrä rajat uusiksi

Kirjoittanut Freia Luminka | 13.1.2023 7:44:59

Olemme ihmisinä laumasieluja, ja yksi syviä perustarpeitamme on tulla hyväksytyksi ja kuulua joukkoon. Muiden miellyttäminen on siis sosiaalipsykologisesti meihin jollain tavalla sisään kirjoitettua ja sillä on oma paikkansa ihmissuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Avuliaisuus ja toisten lämmin huomioiminen ovat siis sinällään arvokkaita luonteenpiirteitä. Epäterve miellyttäminen ei kuitenkaan palvele kumpaakaan osapuolta, vaan on miellyttäjälle itselleen rajoja rikkovaa ja miellytetylle epärehellistä. 

Miten tunnistaa itsessään miellyttäjän luonteenpiirteitä?

Työelämässä liiallinen kiltteys ja miellyttäminen voi tuottaa ylikuormitusta, todellisten ajatusten ja kokemusten kuulematta jäämistä, työhön leipiintymistä ja viime kädessä loppuun palamista. Siksi omien rajojen ja miellyttämismaneereiden tarkistus on kullanarvoista mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

 
Miellyttäjälle ominaista on: 

  • tunnistaa toisten toiveet ja tarpeet herkästi
  • vastata niihin auliisti, omat tarpeet tai tehtävät ohittaen
  • haalia työpöydälle yli omien mahdollisuuksien
  • jättää omat mielipiteet kertomatta ja ennemmin peesata muita
  • kieltäytyä vain harvoin
  • potea syyllisyyttä tuottaessaan pettymyksen
  • välttää konflikteja tai vastakkainasetteluja
  • pyydellä syyttäkin anteeksi. 

Työpaikalla miellyttäjä hakee hyväksyntää muilta ihmisiltä, kenties venymällä aina omissa aikatauluissaan, koppaamalla toisten tehtäviä, ja olemalla aina se kaikista avuliain tyyppi. Kuten todettua, kuvatut luonteenpiirteet ovat inhimillisiä ja palvelevat tiettyyn pisteeseen asti. Epäterve miellyttäminen tuntuu työntekijälle itselleen taakkana: miksi en taaskaan kieltäytynyt? Miksi sanoin kyllä, kun halusin sanoa ei? 

Miellyttäminen on suojakeino

Aistiessaan toisten toiveita, miellyttäjä asemoi itseään suhteessa niihin. Tosiasiassa, tällainen virittyminen on miellyttäjälle itselleen stressaavaa, sillä emme koskaan voi täysin lukea ja ymmärtää toisten tarkoitusperiä. Erehdyksiä siis tapahtuu. Elleivät toisen toiveet myöskään ole täysin linjassa miellyttäjän omien kanssa, kokee hän väistämättä sisäistä ristiriitaa: on taas tullut toimittua itseään vastaan. 
Miellyttäminen on ihmiselle suojakeino, sillä on juurensa ja siihen on kasvettu. Tyypillisesti miellyttäminen suojaa torjutuksi tulemisen tunteilta. Sen kitkeminen vaatii itseymmärrystä ja omien toimintamallien tiedostamista. Auntien ammattilaisena olen kuullut montaa työelämän miellyttäjää. Olen todennut, kuinka muutos tulee mahdolliseksi vasta, kun ihminen näkee yhteyden oman miellyttämiskäyttäytymisen ja kuormittumisen välillä. Kuormitus on toki aina monisyistä ja mahdollinen ylimiellyttäminen vain yksi monista tekijöistä. 

Miksi miellytät?

Omaa miellyttämiskäyttäytymistä purkaessa on hyvä tuumailla seuraavia ajatuksia: 

SYYT - Miksi miellytät? Koetko oman positiosi uhatuksi, jollet suostu kaikkeen tai haali toistenkin tehtäviä kontollesi? Mitä pelkäät konfliktissa? 

RAJAT - Missä rajasi kulkevat? Pysähdy rehellisesti tarkastelemaan, missä olet ylittänyt omat rajasi ja miltä se tuntuu. Miten asiaa voisi korjata? Onko ei:n sanominen haastavaa tai mahdotonta? Harjoittele tiedostetusti kieltäytymistä, silloin kun siihen on aihetta.

AIKALISÄ - Seuraavan kerran, kun kohdallesi osuu tehtävä, jolle yleensä sanot miettimättä kyllä, kokeile sanoa ”hetkinen, palaan pian asiaan.” Näin saat itsellesi tuumaustauon: kuuluuko asia pöydällesi ja onko sinulla siihen nyt aikaa? 

Miellyttäjän on olennaista oppia tunnistamaan, mitä hän itse asioista ajattelee ja tuntee, eikä joku muu. Silloin uusien rajojen vetäminen tulee mahdolliseksi. Terveet rajat suojaavat työuupumukselta. Ne viestivät ympäristöön itsestä välittämistä ja omanarvontuntoa. Miellyttäjä ei olekaan enää käytettävissä kaikkeen ja kaikkina aikoina. 

Miten päästä eroon liiallisesta miellyttämisestä?

Ammattilaisen tuella voi ymmärtää, miten oma miellyttämiskäytös vaikuttaa omaan jaksamiseen ja mistä se kumpuaa. Tiedostaminen mahdollistaa muutoksen. Muutos ei ymmärrettävästi tule sormia napsauttamalla vaan vaatii kokeilua ja harjoittelua. Toisinaan se voi vaatia myös esihenkilökeskusteluita ja haasteiden ääneen sanottamista työpaikalla. Joskus omaa työnkuvaa – ja roolia tulee tarkistaa. Usein töiden ylisuorittaminen ja töissä miellyttäminen menevät käsikynkkää ja ajavat samaa agendaa: kun teen tarpeeksi (tai enemmän), minusta pidetään. Niinpä esimerkiksi Auntien Overachiever-paketti voidaan kohdentaa auttamaan ja tunnistamaan myös miellyttämisdynamiikkaa. 

Miellyttäjä kuvittelee kenties olevansa parempi ihminen ollessaan joka suuntaan mieliksi. Mietipä hetki. Onko miellyttäjä, joka on sanonut joka suuntaan kyllä, luotettava? Lopulta se, joka rehdisti kertoo, mihin pystyy ja mihin ei, taitaakin herättää meissä enemmän luottamusta.

 
Lisää aiheesta: 
Gino, F., Sezer, O., & Huang, L. (2020). To be or not to be your authentic self? Catering to others’ preferences hinders performance. Organizational Behavior and Human Decision Processes, 158, 83–100.
Yle Areena Podcast: Havaintoja ihmisestä – miellyttäminen on selviytymiskeino, 06.10.2022