Suomalaisessa työelämässä elää myytti, jonka mukaan johtajat painavat sisulla läpi työelämän harmaan kiven ja paiskivat töitä kellon ympäri oman hyvinvointinsa uhraten. Tämä myytti on aika purkaa. Myös johtajilla on lupa ja velvollisuus hoitaa itseään.
Työterveyslaitoksen Kuinka Suomi voi -tutkimuksen mukaan esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivien työuupumus on kolminkertaistunut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Yli 66 prosenttia johtajista harkitsee työpaikan vaihtamista kuormituksen vuoksi (Lähtijät 2024), ja moni kokee jäävänsä yksin haasteidensa kanssa.
Johtajan pitkittynyt stressi heikentää yrityksen suorituskykyä.
Matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalveluja tarjoava Auntie on teettänyt kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten syitä ja tapoja käyttää mielenterveyspalveluita. Kyselyn mukaan työterveyshuollon mielenterveyspalvelujen käyttämiseen on korkea kynnys kaikissa rooleissa. Johtajan mahdollisuudet purkaa henkistä kuormaansa voivat silti olla vielä työntekijääkin rajatummat.
”Harva uskaltaa tai edes voi puhua omasta jaksamisestaan avoimesti. Valitettavasti avun hakemiseen liittyy edelleen stigma ja työhyvinvoinnin haasteiden ratkominen jää silloin omille harteille – jos sitä ehtii priorisoida”, sanoo Auntien toimitusjohtaja Immo Salonen.
Jopa 84 % johtajista sanoi Auntien palveluiden ehkäisseen työuupumusta.
Kun johtaja uupuu, mitä tapahtuu? Pitkään jatkunut negatiivinen stressi heikentää merkittävästi kykyä tehdä päätöksiä ja käsitellä monimutkaisia haasteita. Johtajasta tulee ehkä lyhytpinnainen ja kärttyisä, minkä henkilöstö panee nopeasti merkille. Pahimmillaan pitkittynyt kuormitus ja avun puute johtavat siihen, että johtaja joko vaihtaa työpaikkaa tai joutuu jäämään pitkille sairauslomille. Tämä vaikuttaa nopeasti yrityksen toimintaan ja tuottavuuteen.
Auntien ammattilaiset kokosivat listan konkreettisista keinoista, joilla johtajat voivat parantaa omaa jaksamistaan ja tukea tiiminsä hyvinvointia:
Johtajat jäävät usein yksin haasteidensa kanssa, ja yksinäisyys voikin olla hyvinvoinnin suurin vihollinen. Johtajan kannattaa rakentaa verkosto, johon hän voi luottaa. Tämä voi koostua esimerkiksi coachista tai mentorista sekä muista johtajista, joiden kanssa hän voi käydä läpi työelämän paineita ja stressin aiheita.
Johtajana toimiminen vaatii usein jatkuvaa stressinsietoa, mutta stressinhallinta on taito, jota voi kehittää. Ensimmäinen askel on tunnistaa stressin merkit itsessäsi. Jos huomaat, että unesi on häiriintynyt, pinnasi on kireällä tai kykenet keskittymään vain lyhyen aikaa, kyse voi olla liiallisesta kuormituksesta.
Hyvä keino aloittaa stressinhallinta on ottaa käyttöön rutiineja, jotka edistävät henkistä palautumista. Toisille se on liikunta, toisille mindfulness – tärkeintä on tietää, mikä itselle toimii.
Johtajilta odotetaan usein jatkuvaa saatavilla oloa, mutta tämä ei ole kestävää. Työn ja muun elämän välille tulee rakentaa selkeät rajat. Tämä suojaa uupumukselta ja auttaa palautumaan työpäivän jälkeen. Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan johtajat, jotka luovat ja ylläpitävät terveitä rajoja, ovat kyvykkäämpiä pitämään työn ja vapaa-ajan tasapainossa, mikä parantaa merkittävästi heidän suorituskykyään.
Joskus on tärkeää hakea tukea ulkopuoliselta ammattilaiselta, kuten psykologilta tai lyhytterapeutilta, jonka kanssa voi käsitellä henkistä kuormitusta ja saada työkaluja stressin hallintaan. Auntien tutkimuksen mukaan peräti 84 prosenttia johtotehtävissä työskentelevistä katsoi, että matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut olivat ehkäisseet tulevan työuupumuksen.
Johtajilla on lupa huolehtia itsestään, mutta käytännössä harva johtaja priorisoi omaa hyvinvointiaan, vaikka tarvetta tälle todistetusti olisi. Tarvitaan toimenpiteitä stigman poistamiseksi, jotta mielenterveyden tukipalveluita käytettäisiin avoimemmin, erityisesti johdon keskuudessa. Johtajan pitkittynyt stressi heikentää yrityksen suorituskykyä, joten ennaltaehkäisevä tuki, kuten resilienssin vahvistaminen, tuottaa myös taloudellisia hyötyjä.
Salosen mukaan työelämässä tarvitaan laajempaa kulttuurin muutosta. Mielenterveysasioiden käsittelyn tulisi olla yhtä normaalia kuin muidenkin terveysasioiden hoitaminen.
"Tärkeintä on, että mielen hyvinvoinnista puhuminen on sallittua kaikilla organisaation tasoilla,” Salonen painottaa.
Hyvinvoiva johtaja pystyy tukemaan tiimiään, johtamaan esimerkillään ja tekemään parempia päätöksiä. Oman jaksamisen priorisointi ei ole itsekästä, vaan se on edellytys sille, että johtaja voi täyttää roolinsa parhaalla mahdollisella tavalla.
Johtaja, ota siis aikaa itsellesi. Kun sinä voit hyvin, koko organisaatio hyötyy siitä.
Auntie kutsuu sinut webinaariin, jossa Auntien toimitusjohtaja Immo Salosen ja Hear Hear Median perustajaosakas ja toimitusjohtaja Minna Ruusuvuoren johdolla käsitellään jaksamisen haasteita tutkimustiedon valossa. Webinaarissa keskustellaan myös mielenterveyden stigmasta, eli siitä, miksi jaksamisesta ei uskalleta puhua avoimesti. Puhumme myös vaihtuvuuden aiheuttamista kustannuksista.
Webinaari on suunnattu organisaatioiden ylimmälle johdolle ja hallitusten jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään mielenterveyden vaikutuksen organisaation tulokseen ja mielenterveyteen investoimisen ROIsta.