Vesa Perkiö toimii Account Managerina Vismalla. Hänen asiakkainaan ovat koulut, joille Vesa myy Wilmaa – varmasti kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen tuttua ohjelmistoa, joka on suorastaan käsite. Vesalla ei ole esimiesvastuuta, vaan hän on osa myyntitiimiä. Viime vuosina Vesa on ottanut kovasti vastuuta itselleen, eikä ole osannut sanoa ei.
Hän on havahtunut siihen, että kuorma on sitä myötä kasvanut tosi isoksi. Nyt viimeisen vuoden aikana hänellä on muutenkin ollut isoja muutoksia elämässään, ja siihen vielä liiallinen työkuorma päälle. Vesa oli pysähtynyt miettimään, että mitähän elämällään tekisi. Koska hän koki, että hänellä on ollut raskaitakin aikoja, lähti Vesa hakemaan apua oloonsa. Vismalla hänen esihenkilönsä ohjasi hänet Auntien palveluun.
|
”Nyt kun ollaan oltu vuosi kotona, niin omalta perheeltä alkoi tulla palautetta, että stressi alkaa näkyä vähän liikaa ja ärtyisyys kasvaa”, Vesa kertoo. Vesa ei enää tiennyt mistä ottaa kiinni tilannetta parantaakseen, kun kaikki on tuntunut tervanjuonnilta. Koronalla on kyllä ollut iso vaikutus hyvinvointiin, koska monien muiden lailla hän on ollut etätöissä. Lisäksi tänä aikana perheeseen syntyi lapsi, joka on Vesan ensimmäinen. Ehkäpä myös kaikki vähän nukutut yöt vaikuttivat. Kun samat seinät olivat koko ajan silmien edessä, kiihdytti se ehkä vielä väsähtämistä.
Vesa kokee, että hänellä on ollut tietynlainen ”kipsi” päällä, hän on yrittänyt vain suorittaa vahvasti ja päästä eteenpäin. Pakkotahtinen suorittaminen aiheutti tietynlaista sakkaamista, eli vaikka miten koittaa ponnistella ja pakottaa itsensä rytmiin, on kuin betonikengät jalassa kävelisi, eikä liiku juuri mihinkään. Hän koki tarvinneensa pudotuksen todellisuuteen, ettei elämä voi olla pelkkää suoritusmoodia. Toki muut vastuut töiden ohella vaikuttavat, sillä Vesa on toiminut lätkävalmentajana ja korona on aiheuttanut sinnekin oman shownsa. Siinäkin hän on todennut, ettei kaikkea tarvitse suorittaa täysillä.
Vesan Auntie-paketti oli Lost in Transition, joka tuntui kolahtavan kuvauksen perusteella parhaiten. Sessiot olivat tehokkaita, ja niistä oli paljon apua. Tapaamisissa Auntie-ammattilaisen kanssa Vesa koki ahaa-elämyksiä keskustelujen perusteella. Osa ahaa-elämyksistä oli isompia, esim. onko tämä työ mitä teen se minun juttuni, mutta pieniäkin arjen yksittäisiä asioita tuli esiin, jossa voi hakea muutosta. Toimistotyössä ollessaan voi tehdä kotimatkalla siirtymän työmoodista kotimoodiin. Etätyössä työpäivä on lopetettava tietoisesti ja päätettävä, että on lähdettävä liikkumaan ja purkamaan energiaa. Apuna tähän Vesa nyt miettii, mitä joku muu sanoisi sinulle, jos kysyisit voitko lähteä liikkumaan. Totta kai vastaus olisi kyllä. Frisbeegolf on Vesalle hyvä henkireikä ja työpäivän lopetus.
Auntiessa oli kaikkein parasta runko ja konkreettiset työkalut, joilla Vesa pystyi sessioiden jälkeen omaa työhyvinvointiaan parantamaan. Vesa oli vuosia aiemmin käynyt puhumassa jaksamisesta työpsykologin kanssa ja raivostuttava neuvo oli ollut, että hänen täytyy nukkua enemmän! Nyt Auntielta tuli jotain ihan muuta, huomioitiin hänen oma tilanteensa eikä yritetty ahtaa häntä mihinkään tiettyyn muottiin. Hän koki, että oikeasti sai apua ja tukea.
Paketti-sessioilla oli tiivis aikataulu, eli kerran viikossa, joista tuli reilun kuukauden intensiivijakso. Harjoitukset olivat hyviä, eikä niitä ollut liikaa. Paketin jälkeen hetki meni flowssa, mutta kun kevättä kohti työtahti kasvoi, Vesa huomasi taas olevansa menossa takaisin vanhaan tilanteeseensa, mutta hän pystyi hyödyntämään oppimaansa, veti käsijarrusta ja sanoi ei. Hän oppi tunnistamaan, mitä ehtii, mihin pystyy ja mistä saa onnistumisen tunteita omaan työhön. Suurin voitto oli se, että hän oppi tunnistamaan oman tilanteensa: nyt menee kovaa ja pitää alkaa hiljentää tahtia, jos aikoo pysyä kunnossa.
Alkuperäisten nollaodotusten jälkeen Auntie yllätti ratkaisukeskeisyydellään. Mentiin oikeasti asiaan, eikä puhuttu diiba-daabaa tai vellottu. Ammattilaiselta tuli teräviä vastakysymyksiä, jotka laittoivat miettimään. Kerran viikossa -tahti oli juuri sopiva, seuraavat tapaamiset sovittiin aina oman aikataulun mukaan ja yhteydenpito hoitui hyvin etäyhteydellä.
Vesa koki, että asennemuutos hänessä on pysyvä. Hän on oppinut, ettei enää ota älytöntä stressiä, vaikka onkin stressaava ihminen luonteeltaan. Samoin hän on oppinut olemaan vaatimatta itseltään liikaa – olemaan armollinen. Vaikka ison työkuorman kanssa välillä tulee yhä kangerreltua, Vesa kokee olevansa todella paljon tehokkaampi nykyään. Toisin kuin ennen, hän pysyy nyt paremmin deadlineissa, ja hän on saanut itseluottamista. Hän oli huomannut itsessään luovuttamisen piirteitä, ajatellut ettei tästä kuitenkaan mitään tule, mutta nyt asenne on toinen. Hän on myös oppinut priorisoimaan asioita – mikä on tärkeää ja mitä täytyy saada tehtyä. Järjestelmällisyys on myös pieniä voittoja jokaisessa päivässä, ennen oli vain sekamelskaa päässä. Tilanne on “work in progress”, mutta selkeästi parempaan päin menossa!
Koska töissä vietetään 37.5 tunnista viikossa ylöspäin, niin kyllä siellä pitää voida hyvin ja työn pitää tuntua mielekkäältä. On löydettävä keinoja, joilla se tuntuu sellaiselta. Vesa muistelee kuulleensa sanottavan, että raskaastakin työstä saa kevyen hyvällä työkavereilla ja työyhteisöllä. Sillä, että porukalla on kaikki hyvin, on valtava merkitys sille miltä työyhteisö tuntuu ja miten se toimii jokaiselle työntekijälle.
Vesa on varma, että hän hyödyntää Auntie-paketistaan saamiaan oppeja myös, kun palataan takaisin normaaliin arkeen, työpaikalle lähityöhön, jota hän kaihoisasti muistelee.
Vesa suosittelee Auntieta varauksetta kenelle tahansa, joka kamppailee työssäjaksamisen kanssa. Myös niille, joilla on oman uran suhteen sekava olo, on Lost in Transition -paketti juuri oikea. Hän on myös kollegoille vinkannut, että ottavat HR-osastoon tai esihenkilöön yhteyttä, jotta voi mennä Auntie-pakettiin.
Visma tarjoaa Auntien matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalvelua työntekijöilleen. Auntien viiden videotapaamisen yksilölliset keskustelupaketit auttavat selviämään arjen haasteista ennen kuin ne pahenevat ongelmiksi tai kriiseiksi asti.