Tunteet eivät jää työpaikan seinien ulkopuolelle, vaan liikkuvat kaikkialla siellä, missä me ihmisetkin, halusimme tai ei. Yhteistyöt voivat tuottaa niin inspiroitumista kuin eripuraa, onnistumiset tuoda tullessaan niin kateutta, iloa kuin hyvää nostetta koko tiimiin ja organisaatioon. Tunteva ja autenttinen työyhteisö on psykologisesti turvallinen; siellä tunteet otetaan todesta, joskaan niiden ei anneta ottaa ylivaltaa. Tunneilmastoon vaikuttavat myös ääneen sanomattomat asiat, sillä kommunikoimme tunteita myös nonverbaalisti ja kehojemme kielellä.
Ajan hermolla oleva esihenkilö tietää, että tunneäly ja tunnejohtaminen ovat jotain, mihin kannattaa fokusoida. Oman työyhteisön tunnehyvinvointia parantamalla sijoittaa työhyvinvointiin, henkilöstön sitoutumiseen ja psykologiseen turvallisuuteen.
Työpaikan tunneilmasto vaikuttaa työntekijän motivaatioon, sitoutumiseen, oppimiseen ja suoriutumiskykyyn (Rantanen ym., 2020). Tunnetaitoinen esihenkilö tai työntekijä kykenee tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään omia tunteitaan. Mitä useampi tähän työyhteisössä kykenee, sitä suvaitsevaisempi yleinen tunneilmasto työpaikalla on. Ja mitä kykenevämpi tasapainoiseen tunnejohtamiseen esihenkilö on, sitä enemmän hän puolestaan tukee alaisiaan ja/tai tiimiään huomioimaan ja hyötymään tunne-energiasta.
Taitava tunnejohtaja lukee yhteisönsä tunnekenttää: liikkuuko siellä pelkoa, häpeää, vihaa, vai kenties iloa, toivoa ja innostusta? Hän on sinut varjoisampienkin tunteiden kanssa. Jos niitä ohitetaan jatkuvasti (kriittinen palaute, konfliktit, vastoinkäymiset ja niiden tuottamat tunteet), yhteisö kokee jäävänsä kuulematta. Tällaiset kokemukset kumuloituvat ja voivat eskaloitua ajan mittaan. Skarppi tunnejohtaja uskaltaa kohdata nämä ajoissa. Tunnetila vaikuttaa tutkitusti merkittävästi myös ongelmanratkaisukykyyn: eräässä ongelmanratkaisukokeessa 75 % hyväntuulisista työntekijöistä ratkaisi tehtävän ja neutraalissa tilassa vain 13 %. Hyvä mieliala parantaa suorituskykyä. (Rantanen ym., 2020)
Tunneälykkäiden johtajien on todettu tutkimuksissa olevan menestyneempiä sekä työurallaan että sosiaalisissa suhteissaan. Tunneälykkääseen johtamiseen panostaminen alkaa itsestä ja laajenee organisaatioon. Se kertautuu organisaatiolle motivoituneina työntekijöinä, tuotteliaisuutena, brändiarvona ja kasvutuloksina.
Tiedostaminen on aina kaiken alku. Emme voi tehdä muutosta, jollemme ensin tiedosta, mikä haasteena on. On siis tiedostettava, missä ja miten tunteet liikkuvat organisaatiossa.
Miksi yksilöt käyttäytyvät kuten käyttäytyvät, mitä he kertovat, mistä antavat palautetta? Mikä heidät saa toimimaan ja tuntemaan, kuten he tekevät?
Etsi arkikeinoja vahvistaa positiivisia kokemuksia, sanoa niitä ääneen, kannustaa ja kehua? Mille se tuntuu? Miltä tuntuu itse saada kehuja ja kannustusta?
Mitkä ovat taitosi puuttua epäkohtiin, ja sanoittaa ei-toivottuja asioita? Oletko tottunut lakaisemaan maton alle ja toivomaan, että ne unohdetaan? Haasta itsesi nostamaan maton kulmaa ja kohtaamaan ikäviäkin tunteita. Hanki tarvittaessa työnohjausta tai sparrausta haasteiden kohtaamiseen.
Aja oma vahvistunut kyky kohdata haasteita yhteisön hyötykäyttöön. Tee huomioita, mitä siitä seuraa. Jokaisesta haasteesta oppii ja kasvaa. Sekä tunnejohtaja että työyhteisö.
Sovella tunnetaitojen hallintaa omaan organisaatioosi: sen menestyksiin ja haasteisiin. Taitava tunnejohtaminen luo menestyvää, turvallista ja suorituskykyistä työkulttuuria ja tunneilmastoa.
(Sovellettu teoksesta: Johda tunneilmastoa, 2020)
Tee tunteiden check-in:
Miltä minusta tuntuu juuri nyt?
Miltä tuosta toisesta ihmisestä tuntuu juuri nyt?
Mitä tunteita tämä viesti / asia / tavoite / prosessi / strategia herättää?
Mitä tunteita on läsnä tässä tilanteessa?
(Johda tunneilmastoa, 2020)
Tunnejohtajuuden aakkoset voi oppia teoriassa, mutta niistä tulee totta vain ja ainoastaan käytäntöön vietynä. Työpaikan tunneilmastoon voidaan vaikuttaa tuomalla tunteiden käsittelyä osaksi rutiineja. Se kysyy toistoja, kokeiluja, erehtymisiä, uudelleen altistumista ja uskallusta.
Viittaukset:
Rantanen, J. & Leppänen, I. & Kankaanpää, H.: Johda tunneilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020.
Muuta aiheesta:
Cooper, R. K. 1997. Applying emotional intelligence in the workplace. Training and Development. Vol. 51(12), 31–38.
Grandey, A. 2000. Emotion regulation in the workplace: a new way to conceptualize emotional labor. Journal of Occupational Health Psychology, Vol. 5(1), 95–110.
Grandey, A. & Gabriel, A. 2015. Emotional labor at a crossroads: Where do we go from here? The Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior.
Hökkä P., Ikävalko H., Paloniemi S., Vähäsantanen K. & Nordling A. (toim.) Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Loppuraportti. Jyväskylän yliopisto.2020.
Psychology today - the ROI of emotional intelligence at work -blogi