Ihmisen ajattelee jopa 70 000 ajatusta päivässä. Se, millaisten ajatusten parissa päivän mittaan askaroimme, vaikuttaa luonnollisesti paljon mielialaamme, ja siihen miten suhtaudumme ympäristöömme. Tunteemme ja ajattelumme saavat aikaan niin kehotuntemuksia kuin omaa toimintaamme. Ajattelumme, tunteemme ja käytöksemme kytkeytyvätkin visusti toisiinsa. Käyttäytymisemme useimmiten heijastelee taustalla olevia ajatuksia ja tunteita. Aikuiselämän yksi etuoikeuksista on, että saamme viimeistäänkin oivaltaa, että ajatuksemme eivät olekaan totuuksia. Mielesi voi nimittäin syytää sinulle monenlaista näkemystä pohjautuen aiempiin kokemuksiisi, pelkoihisi ja tulkintoihisi. Kun jostakin epärealistisesta ajatusketjusta tulee toistuva, puhutaan ajatusvääristymästä.
Meillä kaikilla on ajatusvääristymiä jossain mittakaavassa. Kuitenkin, jos huomaat että jokin tietty ajatusketju häiriköi päiviäsi, estää sosiaalista kanssakäymistäsi tai vaikeuttaa työntekoasi säännöllisesti, on hyvä saada asiaan apua ammattilaiselta. Yksi yleisimmistä ajatusvääristymistä, joita kohtaan asiakkaitteni kanssa keskustellessa, on ajatusten lukeminen. Sillä tarkoitetaan ajatusvääristymää, jossa henkilö luulee tietävänsä, mitä toiset hänestä tietyssä tilanteessa tai tietyn asian suhteen ajattelevat. Ajatusvääristymä voi olla hyvin automatisoitunut, jolloin henkilö ei edes huomaa ajattelevansa ”toisten aivoilla”. Tälläinen ajatusvääristymä voi tosiasiassa olla hyvin rajoittava omalle olemiselle. ”He pitävät minua kömpelönä”, on toisiin projisoitu ajatusvääristymä. Tottakai näin voi olla, tai olla olematta. Jos kyseessä kuitenkin on toistuva oletus, se muovaa henkilön toimintakykyisyyttä eri tilanteissa, pahimmillaan johtaen oman toiminnan rajoittamiseen.
Pysähdy hetkeksi miettimään, milloin viimeksi jätit jotain tekemättä tai muutit tekemistäsi olettaessasi, mitä joku toinen sinusta ajattelee.
Olemme luonnostaan ihmisinä riippuvaisia toisistamme ja toistemme näkemyksistä. Keskinäisriippuvuus on tapamme olla ja vuorovaikuttaa. Jotain on kuitenkin pielessä silloin, kun ajattelemme toimintamme toisten ihmisten kautta. Lopulta ihmisparka taitaa olla niin kiinni omassa navassaan, että sillä hetkellä, kun luulet jonkun ajatelleen sinua, hän mitä todennäköisimmin on ollut huolissaan siitä, minkä vaikutuksen itse on tehnyt sinuun tai johonkuhun muuhun. Moni onkin kokenut äärimmäisen vapauttavaksi ajatella, ettei oma toiminta olekaan syynissä. Sinulla on vapaus toimia omana itsenäsi. Joitakin miellyttää ja joitakin ei, kaikkien mieliksi ei voi olla kuitenkaan.
Jatkuva itsen tarkkailu toisten ihmisten sanomisten tai tekemisten kautta viittaa lopulta heikkoon itsetuntoon. Henkilö, joka hakee validaatiota, oikeutusta teoilleen ja sanoilleen aina toisen reaktioista, ei perimmäisesti luota itseensä.
Kuten kaikki psykologinen muutos, vaatii tämäkin itsetuntemustyöskentelyä ja aikaa. Ei voi olettaa asioiden muuttuvan sormia napsauttamalla, jos kyseiset ajatukset ovat olleet seuranasi tuhansien ajatusten verran vuosien ajan joka päivä. Vaaditaan siis tahtoa ja kärsivällisyyttä.
Ajatusten lukemisen lisäksi ajatusvääristymiä voivat olla myös esimerkiksi katastrofiajattelu, mustavalkoajattelu tai dominoiva pitäisi-ajattelu. Kun tulee tietoiseksi omasta tavastaan ajatella, luo itselleen mahdollisuuden tehdä niiden kymmenientuhansien ajatusten joukkoon uusia raikkaita poikkeuksia, jotka muuttavat omaa arkea toisennäköiseksi.
Auntie-ammattilaisen kanssa ajatusvääristymiä pääsee purkamaan esimerkiksi Feeling Down -paketissa – omia negatiivisia ajatuskehiä nostetaan päivänvaloon ja huomiota viedään omiin voimavaroihin. Lost in Transition -paketin avulla saa tukea murtautua ulos vanhoista ajatusmalleista ja tehdä muutosta myös toiminnan tasolla.