Siilinjärvi on “pieni gallialainen kylä Kuopion kainalossa”, jossa Anne Lankinen toimii työhyvinvointisuunnittelijana ja työsuojelupäällikkönä. Siilinjärven kunnalla ja Varkauden kaupungilla on ollut yhteinen työelämän kehittämishanke, Tietty, eli Tiedolla tulokselliseen työterveysyhteistyöhön -hanke. Tiedolla johtamisen ja työterveysyhteistyön kehittämisen lisäksi keskeisenä tavoitteena on erityisesti mielenterveyspalveluiden näkökulmasta matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, eli erilaisten vaihtoehtojen etsiminen ja löytäminen. Auntie otettiin sitä kautta ensin pilottina sekä Siilinjärvellä että Varkaudessa käyttöön.
Siilinjärvi on Pohjois-Savon toiseksi suurin kunta asukasluvultaan, eli isompi kuin tunnetummat Iisalmi ja Varkaus. Asukkaita on hieman alle 22000 ja työntekijöitä Siilinjärven kunnalla on noin 1500 määräaikaiset työntekijät mukaan lukien. Sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ne suurimmat alueet, kuten kuntapuolella yleensä. Sote-uudistuksen myötä noin 500 työntekijää siirtyy uuteen Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen.
Hyvinvointiin panostaminen on ollut Siilinjärvellä selkeä, tietoinen päätös, mielenterveyteen ja ylipäänsä jaksamiseen liittyvät asiat on viety kuntatasolla strategiaan ja talousarviotasolle. Siten siihen oikeasti panostetaan, niitä asioita seurataan ja niihin pitää puuttua. Myös kuntapäättäjät ovat sitoutuneet siihen, että mielenterveyden tukeminen on myös kuntalaisten näkökulmasta ensi vuodelle keskeinen tavoite.
|
“Siilinjärvellä tehtiin 2020 keväällä työkykyjohtamisen 360-analyysi Kevan kanssa”, Anne kertoo Tietty-hankkeen vaiheista. “Todettiin kehittämistarvetta selkeästi siinä, että meidän pitää päästä työkykyjohtamisessa ja toiminnassa entistä enemmän ennakoivaan suuntaan. Olimme jossakin kohdassa menossa hyvin siihen suuntaan, mutta valtaosin olimme edelleen reagoivalla tasolla. Todettiin, että meidän omaa työkykyjohtamistamme ja työkykyjohtamisen osaamista pitää vielä kehittää. Toinen selkeä esiin tullut tarve oli työterveysyhteistyön parantaminen.”
Annen mukaan mielenterveyteen liittyvien asioiden suhteen ei ollut isoja ongelmia. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat lisääntyneet viime vuosina. Poissaolojen taustalla ei kuitenkaan ole paljon vakavia mielenterveyden häiriöitä, vaan suurin osa poissaoloista johtuu lievistä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä, kuten lievää ahdistuneisuutta, masennusta, ei-elimellistä unettomuutta. Näistä valtaosa liittyy erityisesti siviilielämään ja siellä vastaan tulleisiin haasteisiin.
Tietty-hanketta käynnistettäessä mietittiin, kuinka voitaisiin vastata mielenterveyden matalan kynnyksen palvelutarpeeseen. Sopivaa palvelua ei ollut tarjolla ja avopuolelle on pitkien jonojen takia vaikea päästä - joko ongelma ei ole ollut riittävän ”vakava” avopuolen palveluihin ja toisaalta jonottaessa pienestäkin ongelmasta on saattanut kehkeytyä vaikeammin hoidettava asia. Annen mielestä ihmiset saattavat ajautua kohtalaisen herkästi sairaslomalle tai joutuvat työkyvyttömäksi ihan tavalliseen elämään liittyvistä vastoinkäymisistä, kun heille ei ole tarjota oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea, jotta pystyvät jatkamaan työssä. Aina ei siis välttämättä ole suurista elämän kriiseistä.
Ensin matalan kynnyksen tueksi mietittiin mahdollisuutta järjestää työterveyshuollon kanssa psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita lyhytterapiamuotoisena, jota kyllä myös edelleen kaivataan Auntien lisäksi. Annelle vinkattiin Auntiesta, että sen on muissa kunnissa ollut käytössä, ja Anne oli yhteydessä Porvoon työsuojelupäällikköön ja kyseli heidän kokemuksistaan. “Meillä ei ensimmäisenä vaihtoehtona ollut sähköinen palvelu, mutta mitä enemmän tästä kuulimme, niin sitä enemmän kiinnostuttiin.”
“Heti alkuun, kun Auntieen tutustuttiin, niin se oli kyllä tosi vakuuttava, joten haluttiin lähteä pilotoimaan sitä kymmenellä paketilla Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Pilottikäyttäjien tuloksia on ihan huikeaa lukea, miten he ovat itse kokeneet sen avun, jota he ovat saaneet. Erityisesti esihenkilöt, jotka ovat Auntieta käyttäneet ovat kokeneet sen todella hyväksi”, Anne kertoo.
Annen mukaan jaksamishaasteista isoimmat tulevat soten puolelta ja sivistyspalveluista, eli opetuspuolelta ja varhaiskasvatuksesta, mutta aika paljon haasteita on myös tukipalveluiden puolella, ja erityisesti ruoka- ja puhtauspalveluissa. “Toisaalta esimiehet ja johtavassa asemassa olevat ovat usein myös tosi tiukilla, mutta se sakki ei vaan pidä ääntä itsestään, ja siksi he tahtovat herkästi unohtua”, Anne toteaa.
Auntien pilotissa haluttiin katsoa, mistä tässä on kyse ja syventää omaa ymmärrystä, sekä nähdä millaisen vastaanoton tällainen palvelu saa. “Meillä on ollut aiemmin tosi vähän tällaisia etänä toteutettavia palveluita ylipäätänsä tarjolla, mutta nyt on hyvin tuloksin kokeiltu ja päädytty hankkimaan sitä lisää”, Anne kertoo.
Pilotin jälkeen hankitut paketit ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, ja ihmisiä ohjataan ja kannustetaan hakeutumaan palvelun piiriin työterveyshuollon ja esihenkilöiden toimesta. “Esihenkilöiden kynnys ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon omasta jaksamisestaan on korkea, joten heille sitä tarjotaan työnohjauksellisena tukena. Ja sellaiseksi Auntie on todella edullinen”, Anne toteaa.
Erityisesti uudet esihenkilöt ovat kokeneet Auntien hyväksi, he ovat saaneet itselleen varmuutta ja rohkeutta, sekä hyviä ohjeita. Eräs hyvin uupunut esihenkilö kävi Leader-paketin, ja kiitti Annea siitä, että sai apua, sillä se säästi hänet sairauslomalta. Paketti ja sieltä saatava hyöty kannatteli häntä, ja nosti yli tilanteesta.
Se, että Auntie toimii virtuaalisesti niin hyvin kuin toimii, oli positiivinen yllätys, vaikkei Annella ollutkaan epäilyjä sen suhteen. Annelle pakettien monipuolisuus oli myös positiivinen yllätys; kaikkiin elämän osa-alueisiin varmasti löytyy paketti tarpeen mukaan. Kuitenkin niitä voidaan vielä räätälöidä käyttäjän tarpeisiin. “Minusta on erityisen ilahduttavaa, että vaikka tehdään tärkeätä asiaa, niin tehdään sitä pikkusen pilke silmäkulmassa, vaikka esimerkiksi pakettien nimien suhteen”, Anne naurahtaa, “mietittiin jopa pakettinimien kääntämistä savoksi!”
Annen mukaan Auntiessa on parasta se, että se on oikeasti matalan kynnyksen palvelu. Kun ihmiset vain osaavat tarttua siihen, eivätkä jää odottamaan. Hyvää on myös se, ettei Auntie ole aikaan ja paikkaan sidottu, vaan palvelun käyttäjä aika pitkälle voi itse valita minä päivänä ja mihin kellonaikaan Auntie-ammattilaisen kanssa tapaa, eikä vain virka-aikaan. “Onhan se loppupelissä myös aika edullinen”, Anne toteaa, “jos vertaa siihen, että ostetaan jotain muuta valmennusta, puhumattakaan siitä, että jos sairauspoissaolopäiviä saadaan vähennettyä.”
Auntie on henkilöstöetu, kädenojennus, ja keino tukea henkilöstöä. “Olipa kyseessä mikä tahansa satsaus työntekijöihin, niin kaikki loppupelissä kannattaa. Vaikka joskus voikin olla, että hyvinvointiasioita joutuu muille vähän enemmän perustelemaan”, Anne kertoo. “Se, että Siilinjärven kunnalla on Auntie käytössä, on jo merkki siitä, että työnantaja välittää työntekijöistä ja haluaa pitää heistä huolta, ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja. Vaikka käytössä on hyvin laaja ja kattava työterveyshuollon sopimus, ei sieltä saada kaikkea tarvittavaa palvelua kuitenkaan. On tärkeää, että meillä on tarjota yksi selkeä apu ja tuki työterveyshuollon ja muiden palveluiden lisäksi. Kun työntekijät voivat hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti, pystyvät he tuottamaan kuntalaisille huomattavasti parempia palveluita, ja palveluiden laatu ja taso säilyy. Loppupelissä kuitenkin meidän tarkoituksemme on tuottaa laadukkaita palveluita kuntalaisille.”
Tietty-hankkeessa myös työkyvyn tuen malli päivitettiin ja kunnalla on tavoite saada lisää työkykyisiä päiviä. Työuran varrella ja erityisesti loppupuolella pohditaan erilaisia tukikeinoja tukea työntekijää, jotta hän jaksaa työuran loppuun asti. Mitä paremmin jaksaa henkisesti, niin sitä paremmin myös pärjää fyysisesti vaativassa työssä. Sellaisessa tilanteessa voi Auntien tyyppisestä palvelusta hyvin olla apua.
“Olen jo sanonut monelle kollegalle ympäryskunnista, että ottakaa Auntie käyttöön. Ehdottomasti kannattaa vaikka lähteä pilotilla ensin kokeilemaan, erityisesti jos mietityttää pakettien menekki. Lämpimästi suosittelen!”
Kuvassa vasemmalla työhyvinvointisuunnittelija Anne Lankinen, keskellä kunnanjohtaja Vesa Lötjönen ja oikealla varhaiskasvatusjohtaja Sinikka Hyvärinen.